Henkilökuvia

Yli esteiden

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich innostuu haasteista. Työssä häntä motivoi maailman talouden nopea muutos. Vapaa-ajallaan hän juoksee maastossa, ryömii mudassa ja kiipeilee korkeiden esteiden ylitse. Tavoitteena on MM-mitali rankassa ja haastavassa maastoestejuoksussa.

Jan von Gerich
Maastoestejuoksua harrastava Jan von Gerich odottaa, että voisi taas matkustella kisoihin ulkomaille. Liikunta auttaa häntä jaksamaan ajattelua vaativassa työssä.

Tämä on parasta vastapainoa istumatyölle: esterata omalla takapihalla, jossa voi kiipeillä korkeiden esteiden ylitse, roikkua käsivoimiensa varassa ja heilauttaa itsensä köydeltä tai tangolta toiselle.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich harrastaa obstacle course racing -lajia eli maastoestejuoksua. Menestyäkseen rankassa lajissa hän treenaa usein parikin kertaa päivässä.

– Harrastin aiemmin juoksua, mutta kaipasin vaihtelua. Sitten löysin maastoestejuoksun, joka on sopivan haastava ja monipuolinen laji minulle, von Gerich kertoo.

Talouden analyytikkoa huolettaa keskustelu, jossa unohdetaan velanoton riskit. Kun koronakriisistä on selvitty, valtion tulot ja menot tulisi saada tasapainoon.

Jan von Gerich

Koulutus: Tuotantotalouden diplomi-insinööri, Teknillinen korkeakoulu.

Ura: On työskennellyt Nordeassa vuodesta 2004, ensin analyytikkona ja vuodesta 2011 pääanalyytikkona. Ensimmäiset vuodet työskenteli Kööpenhaminassa ja Tukholmassa, vuodesta 2007 Helsingissä. Seuraa työssään erityisesti keskuspankkeja ja korkomarkkinoita.

Perhe: Puoliso ja 6-, 9- ja 11-vuotiaat lapset.

Harrastukset: Liikunta ja urheilu, erityisesti maastoestejuoksu. Viettää paljon aikaa myös perheensä kanssa.

Yllättävä tieto: Kun lapsille järjestyy hoitaja, käy vaimonsa kanssa pelaamassa pakohuonepelejä.

Hauskinta lajissa ovat kilpailut, joita järjestetään ympäri maailmaa. Jokainen rata on erilainen: kilpailijat juoksevat maastossa, ryömivät mudassa, kantavat painoja ja kiipeävät erilaisten esteiden ylitse. Laji vaatii kovaa kuntoa ja voimaa koko kropalta.

Elokuussa von Gerich nappasi mestaruuden lajin ensimmäisissä Suomen-mestaruuskilpailuissa Vöyrillä. Kansainvälisesti hänen paras sijoituksensa on neljäs sija vuoden 2019 MM-kisoissa Lontoossa. Viime vuonna kisat peruttiin koronan takia.

– Kun koronatilanne hellittää, haluaisin taas matkustella kisoihin ulkomaille. Tavoitteeni on MM-mitali, von Gerich paljastaa.

Ei tylsää hetkeä

Jan von Gerich on työskennellyt Nordeassa vuodesta 2004, ensin analyytikkona ja vuodesta 2011 pääanalyytikkona. Se on pitkä aika miehelle, joka kaipaa jatkuvasti uusia haasteita.

Maailma ja talous muuttuvat kuitenkin sellaista vauhtia, että hän ei ole ehtinyt kyllästyä.

– Seurattavaa ja uutta opittavaa on paljon. Ei tunnu siltä, että tekisin samaa hommaa päivästä toiseen.

Jan von Gerich
Jan von Gerich kaipaa haasteita paitsi työssä, myös vapaa-ajallaan. Hän kertoo opetelleensa sitä, että joskus on hyvä vain levätä ja olla tekemättä mitään.

Kun von Gerich aloitti työt Nordeassa, elettiin vielä vakaata talouskasvun aikaa. Sitten markkinoille iski finanssikriisi, ja talousasiat nousivat yhteiskunnassa uudella tavalla keskiöön.

– Sen jälkeen töissä ei ole ollut kovin montaa tylsää hetkeä.

Keväällä 2020 markkinoille iski vielä isompi kriisi, kun koronapandemia täytti sairaalat ja sulki taloudet. Tarve talouden ja markkinoiden ymmärtämiselle ei ole tästä syystä ainakaan vähentynyt.

Miltä Suomen, Euroopan ja maailman talous näyttää nyt, uuden korona-aallon keskellä?

– Olosuhteisiin nähden pääosin ihan hyvältä. Olemme tilanteessa, jossa nopein elpymisvaihe on jäämässä taakse ja epävarmuustekijöitä on paljon. Talouskehityksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että olemme vähitellen oppineet elämään koronan kanssa, von Gerich pohtii.

Uhkia on yhä ilmassa

Vaikka koronatartuntojen määrä on kasvanut, tautia pyritään nyt hillitsemään aiempaa vähäisemmillä rajoituksilla. Länsimaissa valtaosa väestöstä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen, suuri osa myös toisen.

Jan von Gerich
Globaali ilmastokriisi on taloudelle suuri uhka. – Suomelle se on myös mahdollisuus uudistaa taloutta ja olla mukana vihreässä kasvussa, von Gerich pohtii.

– Tilanne on silti haastava. Länsimaissa mietitään kolmatta rokotekierrosta samaan aikaan, kun köyhemmissä maissa ei ole vielä saatu ensimmäistäkään, von Gerich huomauttaa.

Suurin uhka hyvälle talouskehitykselle on, että jossain syntyy uusi, vieläkin tarttuvampi virusmuunnos, johon nykyiset rokotteet eivät tehoa. Silloin yhteiskunnat joutuisivat ehkä jälleen turvautumaan järeisiin rajoitustoimiin.

Toinen uhka piilee ihmisten korvien välissä: uskaltavatko kuluttajat kuluttaa?

– Tiedämme, että koronan myötä säästöjen määrä on kasvanut. Lähdetäänkö niitä purkamaan, vai onko kuluttajien käyttäytyminen pidempään varovaista? Nämä ovat kysymyksiä, joihin meillä ei ole vielä vastauksia.

Aiemmin varoitettiin mahdollisesta osakemarkkinoiden kuplasta, mutta nyt puhe siitä on vähentynyt. Tarkoittaako tämä, että mitään vaaraa ei ole?

– Kuplapuhe on varmasti vähentynyt, koska samasta teemasta ei jakseta jauhaa loputtomasti. Osakkeiden arvostukset ovat kuitenkin korkealla, ja odotuksiin voi olla vaikea päästä. Elvyttäminen ei voi jatkua ikuisesti, ja silloin korjausliike alaspäin on mahdollinen.

Haasteet eivät katoa

Koronan lisäksi hyvää talouskehitystä uhkaavat monet muutkin asiat, kuten työvoimapula ja väestön ikääntyminen. Jan von Gerich muistuttaa, että rakenteelliset ongelmat, joita Suomella oli ennen koronaa, eivät ole kadonneet minnekään.

Jan von Gerich
Maailma ja talous muuttuvat sellaista vauhtia, että analyytikon työssä ei ehdi kyllästyä. – Seurattavaa ja uutta opittavaa on paljon. Ei tunnu siltä, että tekisin samaa hommaa päivästä toiseen.

Valtiot myös velkaantuvat huimaa vauhtia. Talouden analyytikkoa huolettaa keskustelu, jossa unohdetaan velanoton riskit.

– Mielestäni on ihan perusteltua, että koronakuopassa valtiot elvyttävät ja keskuspankki on tukena pitämässä korot matalina. Mutta pitemmällä aikavälillä ajattelen, että julkisella sektorilla tulot ja menot tulisi saada tasapainoon.

Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia globaali ilmastokriisi aiheuttaa taloudelle?

– Suomelle se on mahdollisuus uudistaa taloutta ja olla mukana vihreässä kasvussa. Toisaalta näemme entistä enemmän haittavaikutuksia, jos asialle ei tehdä mitään. Mitä aikaisemmin aloitamme sopeutumisen, sitä pienemmin muutoksin päästään. Tai kääntäen: mitä myöhemmin sopeutuminen aloitetaan, sitä rajumpia muutosten tulee olla.

Entä digitalisaatio ja robotisaatio?

– Monet pelkäävät, että robotit vievät meiltä kaikki työt. Itse uskon, että työn luonne muuttuu, mutta syntyy myös uusia työpaikkoja. Enemmän kuin työpaikkoja, automatisoimme ehkä työtehtäviä. Se jättää erityisesti korkeasti koulutetuille enemmän aikaa keskittyä siihen, mikä on mielekästä ja minkä ihminen tekee edelleen paremmin.

Teksti: Virpi Ekholm Kuvat: Sakari Röyskö

Julkaistu 31.08.2021