Talous

Virus tarttuu kuin finanssikupla

Tappava virus, it-kupla ja poliittinen aate. Ne kaikki voivat levitä maasta toiseen ja saada valtavat mittasuhteet. Mutta miksi toiset ilmiöt leviävät ja toiset sammuvat saman tien? Miksi toisten leviäminen seuraa ennustettavaa käyrää ja toisten ei?

Brittiläinen epidemiologi Adam Kucharski osoittaa uudessa, kipeän ajankohtaisessa kirjassaan The Rules of Contagion (tartunnan säännöt), kuinka samanlainen kehityskaari on kulkutaudeilla ja finanssikuplilla.

Ennen pitkää pandemia saavuttaa huippunsa ja laantuu samalla tavalla kuin finanssikupla puhkeaa. Molemmat seuraavat ylösalaisin käännetyn V:n muotoista käyrää. Kumpikin myös ylittää valtioiden rajat yhtä vaivattomasti.

Jo 1700-luvun alussa kohtalokas, osakkeita koskeva spekulaatiovillitys, niin sanottu Etelämeren kupla, levisi Lontooseen, ja vuonna 1720 puhkesi ranskalainen Mississippin kupla. Nyt kolmesataa vuotta myöhemmin kansainväliset ilmiöt leviävät nopeammin kuin koskaan.

Kucharski ei ole ensimmäinen, joka havainnollistaa pandemioita matematiikan avulla, mutta ainakaan kovin moni muu ei ole yrittänyt selittää finanssimaailmaa pandemian avulla.

Julkaistu 01.05.2020