Henkilökuvia

Vastakohtien lumo

Magdalena Åberg ei piittaa yksityiskohdista, vaikka hän on kartanpiirtäjä. Samanlainen vastakohtaisuus on tyypillistä hänen taiteelleen. Hänen töitään voi nähdä maaliskuussa Helsingissä taidehalli Kohdassa, jota hän on ollut perustamassa.

Magdalena Åberg
25. maaliskuuta taidehalli Kohdassa on Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan yhteisnäyttelyn among within avajaiset.

Ilta alkaa hämärtyä, kun Magdalena Åberg ilmestyy Zoomin näytölle ateljeessaan Helsingin Töölössä. Hän on viimeistellyt maalauksia näyttelyyn, joka avautuu taidehalli Kohdassa 25. maaliskuuta. Åbergin ja Anna Tahkolan yhteisnäyttelyn ”among, within” avajaisia piti juhlia jo tammikuussa, mutta avajaiset saivat siirtyä niin kuin moni muukin asia nykyään.

Taidehalli Kohta sai alkunsa vuonna 2015. Åberg osallistui syntymäpäiväjuhliin taitelija Thomas Nyqvistin ateljeessa Teurastamolla Helsingin Kalasatamassa. Samassa talossa entisellä teurastamoalueella oli vapautumassa hieno tila, jossa oli kattoikkunat. Juhlijat oivalsivat, että siinä oli mahdollisuus luoda jotakin uutta Helsingin taidekenttään.

– Kohdan ei ole tarkoitus olla museo eikä galleria, josta taiteilijan pitää maksaa kallista vuokraa tai myyntiprovisiota, Åberg kertoo.

Magdalena Åberg

Magdalena Åberg

Syntynyt: 8.1.1972

Asuu: Helsingissä

Perhe: Kumppanini Thomas, aikuinen poika, pian täysi-ikäinen tytär, pian 7-vuotias poika ja bonuksena mieheni tytär perheineen.

Työ: kuvataiteilija (öljymaalaus ja keramiikka).

Otteita urasta: Olin lyhyen aikaa toimittajana, ja sitten opiskelin taidetta. 2000-luvun alusta olen työskennellyt kuvataiteilijana. Olen pitänyt näyttelyitä etupäässä Helsingissä, mutta myös muualla Suomessa ja Berliinissä. Olen kuvittanut lastenkirjoja ja tehnyt karttoja sanomalehtiin ja kirjoihin. Vedin 10 vuoden ajan sähkökaappitaidehanketta Helsingissä. Teoksiani on muun muassa seuraavissa kokoelmissa: Saastamoinen, Pro Artibus, HAM, Amos Anderson, Svenska kulturfonden.

Kun en tee taidetta: oleskelen meren äärellä, kirjoitan, hiihdän, uin ja joogaan.

Motto: toiminta, totuus ja toivo. Se on isoisäni suvun tunnuslause, ja vastaa hyvin elämänasennettani.

Piilevä kyky: Ehkä taidemaailman hankkeet ja yhteydet muihin maailmoihin ovat opettaneet minut aika hyväksi diplomaatiksi (vaikka tietysti haluaisin olla vielä parempi).

Kohdan tavoite ei ole tehdä voittoa. Perustajat haalivat rahallista tukea julkisilta ja yksityisiltä tahoilta, jotta heidän ei tarvitsisi valita näyttelyitä myyntimahdollisuuksien perusteella.

– Teemme ratkaisumme taiteellisin perustein. Vaikka näytteillä olevat teokset ovat myytävänä, voiton tekeminen ei ole budjettimme perusta.

Tärkeä arvo Kohdalle on kansainvälisyys, ja hallissa esitellään taiteilijoita myös muista Pohjoismaista ja muualta maailmasta.

– Taidepiirit ovat usein hyvin paikallisia, pahimmassa tapauksessa ahtaitakin, mutta me tahdomme kulkea toiseen suuntaan. Tavoitteena on myös esitellä suomalaisia taiteilijoita ulkomailla.

Maisemakuvia ihmisen sisältä

Kohdan kolmivuotisen olemassaolon aikana näyttelyt ovat täyttäneet odotukset, ja arvostelut sanomalehdissä ovat olleet enimmäkseen myönteisiä. Seuraavaksi kehuja voi olla luvassa maaliskuussa, kun ”among, within” vihdoin avataan.

Åbergin osuus näyttelyssä koostuu enimmäkseen maalauksista, jotka kuvaavat ihmisen sisäelimiä. Niitä pääsee vilkaisemaan myös dokumenttielokuvassa Maalaan vaietun näkyväksi, joka on nähtävissä Yle Areenassa. Ne ovat hätkähdyttäviä värikkäitä maisemakuvia ihmisen sisältä.

Åbergin kiinnostus ihmisen sisuksia kohtaan vahvistui entisestään, kun hän jokin aika sitten näki kauniita japanilaisia anatomisia kuvatauluja 1700-luvulta. Siihen aikaan todellisuuden kuvaamisessa pääasia ei ollut tarkkuus, vaan taiteellisuus ja mielikuvitus olivat yhtä tärkeitä.

Magdalena Åberg
Magdalena Åbergin taide asettuu luonnon kesyttömyyden ja ihmisen kontrollinhalun välimaastoon.

Samaa voidaan sanoa Åbergin taiteesta. Se asettuu johonkin luonnon kesyttömyyden ja ihmisen kontrollinhalun välimaastoon. Se voi ilmetä kehon sisäisenä maisemana tai täytettyinä ja vitriiniin suljettuina eläiminä, kuten Åbergin aikaisemman näyttelyn töissä.

– Jos minun taiteessani on jokin teema, se on juuri vastakohtaisuus. Olen aina ollut kiinnostunut vastakohdista. Se sai alkunsa siitä, kun urani alussa olin kiinnostunut Sigmund Freudin käsitteistä heimlich ja unheimlich. Monet aiheeni kuvaavat sitä, miten ihminen eri tavoin yrittää taltuttaa luonnon kulkua.

(Saksan ’heimlich’ on alun perin tarkoittanut kotoisaa, mutta nykyään se tarkoittaa salaista. ’Unheimlich’ taas tarkoittaa kauheaa, vaikka se alun perin on heimlich-sanan vastakohta. Freudille unheimlich on jotakin, joka on yhtä aikaa kotoisan tuttua ja pelottavaa ja ahdistavaa. Toim. huom.)

Luonnon kesyttäminen on kiintoisa aihe aikana, jolloin kontrolli ja mittaaminen ulottuu lähes kaikkialle: arkeen ja työhön, ihmisen sisäisiin ja ulkoisiin prosesseihin. Ruotsalainen filosofi Jonna Bornemark on antanut tälle ilmiölle nimen ”paperistuminen”. Sillä hän tarkoittaa aikamme taikauskoa, että kaikki voidaan mitata ja dokumentoida asiakirjoihin numeroina.

Magdalena Åberg
Idea taidehalli Kohdan perustamisesta syntyi syntymäpäiväjuhlissa vuonna 2015. Kaksi vuotta myöhemmin Magdalena Åberg ja muut perustajat juhlivat taidehallin avajaisia.

– En tarkoita, että tietoisesti protestoisin sitä vastaan, mutta tiedostamattomasti varmasti kyllä. En pidä siitä, että asioita koko ajan mitataan ja arvioidaan. En halua sovellusta, joka kertoo tarkalleen, miten monta askelta olen kävellyt päivän aikana. Enkä pidä siitäkään, että vaaka antaa minulle jonkin luvun desimaalin tarkkuudella. Kun maalaan, en koskaan mittaa, Åberg sanoo.

Entä mittaatko silloin, kun laitat ruokaa?

– Hahhah, en kyllä pidä kauheasti resepteistäkään. Toisaalta en ole niin hyvä ruoanlaittaja, että selviäisin ilman niitä. En ehkä olisi ajatellut näitä juttuja niin paljon, jos olisin sellainen ihminen, joka on kaiken organisoidun ja kontrolloidun ulkopuolella. Luulen, että juuri me, jotka elämme sisäisen kontrollin keskellä, mietimme sitä ja jossakin määrin pyrimme eroon siitä.

– Minä olen esimerkiksi – en tiedä, onko se synnynnäistä vai opittua – mimeettisesti taitava. Kun näen jotakin, käteni osaa jäljitellä näkemääni. Sopisin hyvin Caravaggion naturalistiseen traditioon, mutta minusta tuntuu, että yritän koko ajan päästä pois sellaisesta yksityiskohtaisuudesta. Siinä näkyy minun vastakohtaisuuteni: pyrin pois siitä, mitä oikeastaan osaan.

Magdalena Åberg
Magdalena Åbergin mukaan Kohdan tavoite on avartaa Helsingin taidekenttää myös kansainvälisille taiteilijoille.

Onko kartoissa samaa vastakohtaisuutta tarkan todellisuuden kuvauksen ja vapaan tulkinnan välillä? Åberg on nimittäin myös kartanpiirtäjä. Hänen karttojaan on ollut sanomalehdissä ja Naisten Helsinki -antologiassa, jossa hän oli mukana myös kirjoittajana. Lehteä tai kirjaa varten piirretty kartta tuskin on yhtä täsmällinen kuin Google Maps.

– Kun tein karttoja sanomalehdille, mietin paljon sitä, miten paljon painoa panemme tarkkuudelle. Mielikuvitukselle on yhä vähemmän tilaa. Sen sijaan satoja vuosia vanhat kartat ovat uskomattoman kauniita. Niissä taiteellisuus on melkein pääasia. Sama koskee niitä sisäelinten kuvia, joita teen nyt. Vanhat anatomiset kuvat läpileikkauksineen ovat ennen kaikkea uskomattoman kauniita. Sellaisia ei tehtäisi nykyään.

Milloin oivalsit, että taiteesta tulee sinulle elämänura?

Olen aina piirtänyt paljon. Olin ehkä kymmenvuotias, kun äitini ystävätär sanoi minulle: sinulla pitäisi olla oma ateljee. Se kuulosti silloin aivan absurdilta, mutta se jäi mieleeni. Lukion jälkeen aloin opiskella journalistiikkaa. Pidin kirjoittamisesta ja olin kiinnostunut yhteiskunnasta, mutta olin aivan liian sisäänpäin kääntynyt, joten päädyin lehden kartanpiirtäjäksi. Joskus 25-vuotiaana ymmärsin, että minun pitää satsata kuvataiteeseen, ja hain taidekouluun.

Magdalena Åberg
Kaikkea ei pidä punnita ja mitata, ei taiteessa eikä arkielämässä, uskoo Magdalena Åberg.

Taidehalli Kohta

Synty: Ensimmäinen näyttely pidettiin marraskuussa 2017.

Hallitus: Martti Aiha (kuvataitelija), Anders Kreuger (toiminnanjohtaja, kuraattori), Richard Misek (elokuvaohjaaja), Nina Roos (kuvataitelija), Hans Rosenström (kuvataiteilija), Thomas Nyqvist (kuvataiteilija), Magdalena Åberg (kuvataiteilija)

Otteita näyttelykalenterista: Juha Pekka Matias Laakkonen (Suomi, marras-joulukuu 2017), Aslan Goisum (Tšetšenia, loka-marraskuu 2018), Britta Marakatt-Labba (Saamenmaa, tammi-maaliskuu 2019), Nina Roos (Suomi, elo-lokakuu 2020)

Tulevia näyttelyitä: among, within (Anna Tahkola ja Magdalena Åberg), 25.3.–23.5.2021

Pitäisikö taiteen sinusta olla helpommin lähestyttävää?

– Ei taide oikeastaan ole vaikeatajuista tai kallista. Ongelma on se, että kuvataiteesta on tullut niin suuressa määrin alakulttuuri, että ihmiset eivät tiedä, että taidetta voi piipahtaa katsomaan ilmaiseksi. Nyt ihmiset lähtevät katsomaan juuri tiettyä näyttelyä. Uskon, että jos taidegalleriat, museot ja taidehallit saisivat enemmän huomiota medioissa, niissä käyminen olisi luontevampaa.

Yksi luonteva piipahduskohde on Kohta. Se on vasta tarinansa alussa, kuten koko Teurastamon alue ympäristöineen, johon on jo muodostunut kiinnostava ravintolakeskittymä. Helsingin taidemuseo HAM suunnittelee muuttavansa samoille kulmille, eikä Taideyliopiston Kuvataideakatemian kampuskaan ole kaukana. Näiden kolmen taidemagneetin yhteisvaikutus voi hyvinkin olla suurempi kuin osiensa summa.

– Olemme tosi tyytyväisiä. Visioissa on päästy pitkälle, mutta olisi fantastista, jos voisimme kehittyä samantapaiseksi kuin vaikkapa Kööpenhaminan Flæsketorvet (tai Kødbyen).

Kuvat: Sakari Röyskö

Julkaistu 03.03.2021