Faktoja

Tulevaisuuden ihminen on leppoisa kuin kultainen noutaja

Jos selviämme ilmastonmuutoksesta ja sodasta eikä planeettaamme osu asteroidi – millainen ihminen on noin 10 000 vuoden kuluttua? Tutkijoiden mukaan todennäköisesti pidempi, hoikempi ja tylsempi.

kultainen noutaja olkihatun kanssa

Kehitys on kestänyt noin 4 miljardia vuotta. Se alkoi yksisoluisista olennoista, ja sen seurauksena ihminen, homo sapiens, vaeltaa nyt maan päällä. Charles Darwinin evoluutioteoria selittää elämän syntymisestä lähtien, miten kasvit ja eläimet ovat kehittyneet tai kuolleet sukupuuttoon.

Mutta jos vaihdamme näkökulmaa ja katsomme sen sijaan eteenpäin, mikä meitä odottaa? Millaiseksi tulevaisuuden ihminen kehittyy?

Kysymykseen ei tietenkään voi vastata täydellä varmuudella. Paleontologian ja evoluutiobiologian tutkija Nicholas Longrich Bathin yliopistosta Isossa-Britanniassa haluaa kuitenkin yrittää. Hän kirjoittaa The Conversation -verkkolehdessä, että historiaan katsomalla voi oppia paljon ja olettaa, että jotkut aiemmat suuntaukset tulevat jatkumaan.

Seuraavassa joitakin Nicholas Longrichin ennusteita:

ihmisen evoluutio
Pitkällä aikavälillä ihmislajin keskimääräinen elinikä todennäköisesti pitenee noin 100 vuoteen.

Pienemmät hampaat: Kun aloimme syödä kasveja ja maitotuotteita, geenimme kehittyivät niin, että pystymme käyttämään niitä ravintona. Leukamme ja hampaamme ovat pienentyneet sen jälkeen, kun aloimme valmistamaan syömämme ruoan. Hampaamme pienenevät edelleen, kun syömme yhä nykyaikaisempia ja jalostetumpia elintarvikkeita, kuten hampurilaisia ja jäätelöä, Longrich ennustaa.

Elinikä: Ihminen elävät entistä pidempään. Lajin elinkaari on suhteessa sen kuolleisuuteen. Jos kuolleisuus on korkea, eli jos lajilla on suuri riski tulla saalistajien syömiksi tai tappamiksi, yksilöiden on lisäännyttävä nuorena.

Kun lajilla on alhainen kuolleisuus, kuten ihmisillä, yksilöt kehittyvät ja kypsyvät sukukypsäksi hitaasti. Samankaltainen elinkaari on esimerkiksi Galapagossaarten jättiläiskilpikonnilla.

Ihmiskunnalla on myös kehittynyt terveydenhuolto ja puhdas vesi, johon turvautua. Siksi on todennäköistä, että tulevaisuudessa ihmisen keskimääräinen elinajanodote on 100 vuotta – verrattuna tämän päivän keskimääräiseen 70 vuoteen (noin 80 vuotta kehittyneissä maissa).

Koko ja voima: Eläinlajit kasvavat usein ajan myötä suuremmiksi, kuten dinosauruksia, valaita ja hevosia koskevat tutkimukset ovat osoittaneet. Homo sapiensin varhaiset edeltäjät olivat 120–150 senttimetriä pitkiä. Tutkijoilla ei ole yhtenäistä vastausta siihen, miksi laji kasvaa pidemmäksi ajan myötä, mutta yleisesti voidaan olettaa, että pidempi elinikä antaa lajille enemmän aikaa kasvaa ja kehittyä.

▲ Heikko mies nostaa painoa
Tutkijoiden mukaan tulevaisuudessa ihmislaji on todennäköinen lihasvoimaltaan heikompi, hoikempi ja pitkäikäisempi kuin nyt.

Pituuden mukana tulee myös tietty hoikkuus. Viimeisten kahden miljoonan vuoden aikana luumme ovat ohentuneet, koska olemme voineet luottaa enemmän työkaluihin ja aseisiin kuin raakaan voimaan. Luiden tiheys laski, kun asetuimme paikallemme ja aloimme viljellä maata – suuntaus, joka todennäköisesti jatkuu, kun otetaan huomioon, kuinka paljon aikaa kulutamme tietokoneiden edessä ja ratin takana. Myös lihasmassa on vähentynyt.

Älykkyys ja persoonallisuus: Mitä tapahtuu ehkä ihmisen kaikkein erottuvimmalle kehon osalle, aivoille? Viimeisten kuuden miljoonan vuoden aikana Homo sapiensin ja sen edeltäjien aivojen koko on kolminkertaistunut. Tämä johtuu muun muassa työkalujen käytöstä, monimutkaisten yhteiskuntien ja kielten syntymisestä.

Viime aikoina ihmisaivot ovat kuitenkin pienentyneet. Euroopassa aivojen koko oli huipussaan 10 000–20 000 vuotta sitten, juuri ennen maatalouden keksimistä. Tutkijoilla ei ole vastausta siihen, miksi näin on käynyt. Muutos voi mahdollisesti liittyä siihen, että elämä metsästäjänä ja keräilijänä oli haastavampaa kuin elämä maanviljelijänä.

Aikaisemmin ihmiset olivat yleisosaajia – heillä oli tietoa metsästyksestä, jäljittämisestä, yrttilääkkeiden valmistamisesta, työkalujen valmistamisesta, sotimisesta ja musiikin soittamisesta. Nykypäivän ihminen on erikoistuneempi. Meillä on huippuosaamista ja luotamme muissa tarpeissa muiden osaamiseen.

Henkilö ja suuri kivi ihmisaivojen muodossa
Homo sapiensin aivojen koko on kolminkertaistunut 6 miljoonassa vuodessa, kun kieli ja työkalut ovat kehittyneet. Tosin 20 000 viime vuoden aikana ihmisaivot ovat hieman kutistuneet. Syytä ei tiedetä.

Eikä aivojen koko ole kaikki kaikessa, Longrich korostaa. Norsuilla ja miekkavalailla on suuremmat aivot kuin ihmisillä, ja suhteellisuusteorian isällä Albert Einsteinilla aivot olivat keskimääräistä pienemmät.

Ihmisen tulevaisuuteen vaikuttaa myös itse evoluution kehitys. Nykyään voimme tutkia, kannammeko me tai alkiomme geneettisiä sairauksia – ja voimme mahdollisesti valita alkioita, joilla on halutut geenit. (Näin teemme jo nyt joidenkin viljelykasvien kohdalla). Lisäksi olemme siirtäneet monia suuria päätöksiä tulevasta sukupolvesta algoritmeille eli deittisovelluksille. Nicholas Longrich ennustaa kuitenkin, että muutaman tuhannen vuoden kuluttua ihminen on vähän kuin leppoisa kultainen noutaja, eli ei aggressiivinen vaan ystävällinen ja iloinen.

Kuvat: Shutterstock

Julkaistu 04.04.2022