Henkilökuvia

Toisenlainen todellisuus

VR-lasit olivat joululahjahitti vuonna 2016. Nyt suomalainen startup-yritys Varjo on nostanut virtuaalitodellisuustekniikan aivan uudelle tasolle. Yrittäjä Urho Konttorin ja yrityksen muiden perustajien tähtäimessä on maailman valloitus.

Sattumalla on suuri merkitys kaikkien menestyneiden yritysten synnyssä. Niin Varjonkin.

Elokuussa 2016 Urho Konttorilla oli tapaaminen ohjelmistoyritys Umbra 3D:n edustajien kanssa.

– Meidän piti auttaa heitä hankkeessa, joka oli suunnattu suuryrityksille. Ensin ajattelimme käyttää Microsoftin HoloLens-laseja, mutta kesken kokouksen havahduin siihen, että sen järjestelmässä oli puutteita.

Konttori paiskoi töitä seuraavat kaksi päivää ja luonnosteli VR-ratkaisun, jossa oli toimivampi ohjelmisto.

Urho Konttori

Perhe: Puoliso ja yksi lapsi.

Koulutus: Filosofian maisteri.

Ura: Sonera, Absolutions, Nokia, Microsoft, Varjo.

Vapaa-ajan harrastukset: Tennis, pyöräily ja juoksu.

Suosikkisarja tv:ssä: Brooklyn 99.

Myöhemmin samalla viikolla Konttori tapasi Niko Eidenin, Petteri Koposen ja Timo Ahopellon, ja näin sai alkunsa Varjo.

Sen jälkeen asiat ovat edenneet lähes epätodellisen nopeasti. Nykyisin yhtiö työllistää 130 työntekijää. Varjo on kehittänyt aivan uuden sukupolven virtuaalitodellisuustekniikan, joka mahdollistaa vuosikymmeniä vanhojen visioiden toteuttamisen.

Etenkin teollisessa muotoilussa Varjon ratkaisut voivat säästää valtavia summia ja auttaa kehittämään entistä parempia ja tehokkaampia tuotteita.

– Eräs autoteollisuuden tuotekehittäjä sanoi, että hän on odottanut jotakin tällaista kaksikymmentä vuotta, Konttori kertoo ylpeänä.

Varjo näytti tulevaisuuden

Myös media on ollut kiinnostunut Varjon menestyksestä ja innovaatioista.

– Muistan erityisesti yhdessä yhdysvaltalaisessa lehdessä olleen kolumnin, jossa luki, että ”suomalainen startup-yritys on näyttänyt minulle tulevaisuuden”. Sen tyyppiset tunnustukset ovat auttaneet meitä paljon.

Varjo

– Perustettu 2016. Perustajat: Urho Konttori, Niko Eiden, Klaus Melakari ja Roope Rainisto.

– Kehittänyt VR-lasit, joiden resoluutio on 60 pikseliä astetta kohti, mikä vastaa ihmissilmän tarkkuutta. Niissä on myös silmän liikettä seuraava 20/20-tekniikka.

– Myy ohjelmiston lisäksi kolmea VR-lasimallia: VR-2, VR-2 Pro ja XR-1 Developer Edition.

– Kohderyhmänä ammattikäyttäjät muun muassa koulutus- ja tutkimusalalla ja teollisessa muotoilussa.

Ennen kuin Varjo pääsi tuotteistamaan tekniikkaansa ja käynnistämään tuotantoa, tarvittiin uusia rahoituskierroksia. Varjo sai omistajikseen niin yksityishenkilöitä kuin sijoitusrahastojakin. Konttori haluaa erityisesti korostaa Business Finlandin merkitystä Varjon menestykselle.

– Ilman Business Finlandin tukea Varjo eivätkä useimmat muutkaan suomalaiset startupit olisi päässeet kansainvälisille markkinoille. Kyse ei ole vain taloudellisesta tuesta vaan enemmänkin sparrauksesta.

Konttorin mukaan keskeistä on hyvin tehty liiketoimintasuunnitelma. Pelkällä hätäisesti koostetulla muutaman kalvon PowerPointilla ei pötkitä pitkälle.

– Siksi on äärettömän tärkeää, että on Business Finlandin kaltainen organisaatio, joka vaatii, että yritys tekee kunnollisen liiketoimintasuunnitelman ja strategian. Suunnitelma ei välttämättä toteudu pilkulleen, mutta on tärkeää, että se on olemassa ja että kaikki päätökset perustuvat siihen.

Kohderyhmänä ammattikäyttäjät

Virtuaalitodellisuustekniikka eteni ryminällä jo 1990-luvulla. Ensimmäisinä markkinoille tulivat opetukseen, simulaattoreihin ja muotoiluun tarkoitetut tuotteet. Se on pitkälti sama kohderyhmä, jota Varjo tavoittelee.

– Olemme palauttaneet VR-alalle 1990-luvun optimismin. Silloin tietokoneiden teho ei vielä riittänyt toteuttamaan kaikkia toiveita, mutta kehitys on mennyt eteenpäin monella tasolla ja nyt on aika ottaa seuraava askel, Konttori kertoo.

Kun VR-tuotteiden uusi buumi alkoi 2000-luvulla, ne suunnattiin kuluttajamarkkinoille. Vuoden 2016 joulumyynnin huipun jälkeen kiinnostus on kuitenkin hiipunut. Haastajana markkinoille tullut Varjo oivalsi, että sen kannattaa suunnata tuotteensa ammattikäyttäjille.

VR/XR

VR eli virtuaalitodellisuus on tietokoneella luotu todellisuus, jonka kanssa käyttäjä on vuorovaikutuksessa.

XR eli laajennettu todellisuus on tietotekniikan avulla luotu ympäristö, jossa todellinen maailma ja virtuaalitodellisuus yhdistyvät.

Siksi se ei ole edes suunnitellut lähtöä kuluttajamarkkinoille.

– Kuluttajatuotteissa pitää tehdä paljon kompromisseja. Lisäksi tarvitaan valtavia taloudellisia resursseja. Nyt saamme olla aika lailla yksin omassa segmentissämme.

Korona peruutti asiakastapaamiset

Neljässä vuodessa Varjo on vakiinnuttanut asemansa yhtenä maailman johtavista ammattikäyttöön tarkoitettujen VR- ja XR-tuotteiden valmistajista. Koronakriisi on kuitenkin  sotkenut Varjon, kuten useimpien muidenkin yritysten, suunnitelmat.

– Tuotantomme Kiinassa oli seisahduksissa kolme viikkoa, mutta se on taas käynnistynyt.

Myynnin ja markkinoinnin puolella tilanne on hankalampi, Konttori kertoo.

– Meidän myyntimme perustuu siihen, että käyttäjät voivat itse kokeilla laitteita. Koronan takia emme ole voineet tehdä asiakaskäyntejä tai esitellä tuotteitamme messuilla. Se tietysti heikentää sitä momentumia, jota olemme rakentaneet myyntiimme.

Säästää aikaa ja rahaa

Koronan tuomat karanteeniolot ja etätyö ovat toisaalta myös avanneet uusia mahdollisuuksia VR-tekniikalle. Ihmisten ei välttämättä tarvitse lentää maasta toiseen tavatakseen.

VR-laitteilla samat asiat voi kokea kotona. Urho Konttori kertoo esimerkin autoteollisuudesta, jossa perinteisesti uusi automalli käy läpi useita ennakkokatsastuksia ennen kuin valmis malli esitellään.

– Uudesta automallista tehdään ensin täysikokoinen mallikappale savesta. Sen tekeminen kestää noin kolme viikkoa. Tarvitaan CNC-työstöä, hiomista ja monta kerrosta lakkaa, jotta savimalli näyttää aidolta. Meidän tuotteillamme saadaan yhtä todellisen tuntuinen elämys, mutta mallia voidaan muunnella sekunneissa. Se säästää autonvalmistajien aikaa ja rahaa.

Toinen esimerkki tulee ilmailualalta.

– Kaupallisten lentoyhtiöiden lentäjät käyvät joka vuosi jatkokoulutuksessa, joka tapahtuu lentoyhtiön omalla kalustolla. Jo nyt puolet koulutuksesta voitaisiin korvata meidän simulaattorilaitteillamme, ja uskon, että päästään 100 prosenttiin.

Konttori uskoo, että simulaattorikoulutus voi täyttää kaikki turvallisuusvaatimukset ja samalla voidaan säästää kustannuksia ja vähentää päästöjä.

– Joka kerta kun lentokone nousee, palaa melkoinen määrä polttoainetta. Kukaan ei halua, että lentokoulutuksen taso laskee, mutta jos on käytettävissä yhtä hyviä vaihtoehtoja, jotka vähentävät huomattavasti polttoaineen kulutusta, minusta ei ole syytä jatkaa polttoaineen tuhlaamista.

VR-tuotteiden markkinoiden arvon arvioidaan jo tänä vuonna nousevan 19 miljardiin dollariin. Tulevina vuosina arvon odotetaan moninkertaistuvan.

Miltä tulevaisuus näyttää? Missä Varjo on viiden vuoden kuluttua?

– Silloin me olemme maailman johtaja ammattikoulutuksen ja tuotekehittelyn VR-tekniikassa.

Teksti: Johan Svenlin Kuvat: Jussi Ratilainen

Julkaistu 09.08.2020