Henkilökuvia

Teot ratkaisevat

Yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo Kuusela teki Nordeasta työpaikan, jossa henkilöstö tekee jatkuvasti vapaaehtoistyötä talous- ja yrittäjyystaitojen lisäämiseksi. Joka vuosi nordealaiset kouluttavat ja valmentavat yhdessä kumppaneiden kanssa yli 100 000 lasta, nuorta, senioria, yrittäjää ja yrittäjäksi aikovaa.

Pirjo Kuusela
Yhteiskuntavastuujohtajan tehtäväkuvauksen luettuaan Pirjo Kuusela tiesi heti, että halusi työn. Hän oli johtanut isoja yhteisöjä ja valmentanut esimiehiä, ja piti taustaansa erinomaisen sopivana työhön. Työssä tärkeintä on saada henkilöstö mukaan.

Nordean yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo Kuusela tekee työtään intohimolla, sitoutuu siihen – ja kertoo mielellään siihen liittyviä tarinoita. Nordealaisten kertomukset vapaaehtoistyöstä saavat hänet usein herkistymään, sillä kohtaamiset voivat olla hyvin koskettavia. Kuten tarina 27-vuotiaasta naisesta, joka oli saanut raha-asiansa pahaan solmuun.

Hän ei tiennyt, miten paljon hänellä oli velkaa ja mille tahoille, eikä ollut selvillä siitä, kuinka paljon rahaa upposi kuukausittain lehtitilauksiin ja suoratoistopalveluihin. Naisella oli 3-vuotias poika, eikä yksinhuoltajan arjessa ollut edes aikaa lukea lehtiä tai uppoutua tv-sarjoihin.

– Mutta kun puhelinmyyjä soitti, hän otti aina tilauksen, sillä se oli helpompaa kuin kieltäytyminen, Kuusela kertoo.

Sitten hän sai talousasioihin mentoriksi Nordean työntekijän. Yhdessä he kävivät läpi naisen velat, tulot ja menot. Kuuden tapaamisen jälkeen lopputulos oli se, että rahat riittivät taas elämiseen ja vähän jäi myös säästöön.

Pirjo Kuusela

Pirjo Kuusela

Opinnot: Kauppatieteitten maisteri (KTM), AmO eli ammatillisen opettajan­koulutuksen suorittanut opettaja, LKV, laillistettu kiinteis­tövälittäjä, sertifioitu coach.

Ura: Nordean yhteiskunta­vastuujohtaja vuodesta 2016, sitä ennen palveluasiamies. Finanssisektorilla asiantuntija- ja johto­tehtävissä vuodesta 1987.

Perhe: Puoliso ja lapset

Harrastukset: lukeminen, musikaalit, ulkoilu ja Lapin-matkailu

Kirja yöpöydällä: Hyvän historia – ihmiskunta uudessa valossa – Rutger Bregman

– Mentorilleen hän sanoi, että olet pelastanut minun tulevaisuuteni ja myös 3-vuotiaan lapseni tulevaisuuden. Se oli vapaaehtoistyöntekijälle ihan mieletön palaute.

Mentorointi toteuttiin yhteistyössä Diakonissalaitoksen Vamos-hankkeen kanssa. Hankkeessa tuetaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria työelämään ja opintoihin, ja se on yksi kanava, jonka kautta nordealaiset välittävät talousosaamistaan lapsille ja nuorille.

Uutta työnkuvaa rakentamassa

Pirjo Kuusela valittiin Nordean yhteiskuntavastuujohtajaksi vuonna 2016. Työ oli uusi, ja hän pääsi rakentamaan siitä itsensä näköisen.

– Hakemuksia tuli paljon, mutta uskoin vahvasti, että minulla olisi paljon annettavaa. Työhaastattelussa lupasin, että teen työnkuvasta sellaisen, että työ tulee menestymään, Kuusela kertoo.

Oikeastaan koko Kuuselan aiempi ura oli valmistanut häntä juuri tähän tehtävään. Hän oli työskennellyt pankkialalla yli 30 vuotta, ja kokemusta oli kertynyt konttoreista, henkilöstöhallinnosta, johtamisesta ja esihenkilöiden kouluttamisesta. Konttorinjohtajana hänet oli valittu Nordean parhaaksi esihenkilöksi, ja hän oli tärkeässä roolissa tuomassa coachingia pankin esihenkilöiden työkaluksi.

Pirjo Kuusela
Kuuselan mielestä yhteiskuntavastuusta ei voi puhua, jos se ei ole osa yrityksen kulttuuria. Pelkät paperille kirjatut suunnitelmat ovat tyhjiä. Suomalaisia yrityksiä hän haastaa yhteistyöhön ja jakamaan omaa erikoisosaamistaan organisaation ulkopuolelle. Sillä tavalla suomalaiset, erityisesti lapset ja nuoret saisivat valtavan osaamispotentiaalin käyttöönsä.

Edelliset seitsemän vuotta Kuusela oli toiminut Nordean palveluasiamiehenä, joka on ylin reklamaatioista vastaava henkilö.

– Palveluasiamies edustaa asiakkaita ja yksittäisen asiakkaan näkökulmaa. Vahva viranomaisyhteistyö ja ulkoiset verkostot olivat tärkeitä.

Nyt Kuuselan tehtäväksi tuli miettiä, mitä pankki voisi antaa yhteiskunnalle. Pankkitoiminta on jo itsessään vastuullista, mutta millaista lisävastuuta Nordea voisi osaltaan ryhtyä kantamaan. Ja miten hän voisi ryhtyä muuttamaan organisaation kulttuuria niin, että työntekijät innostuisivat aidosti osallistumaan vapaaehtoistyöhön työaikana.

Pankista tuli talousosaamisen kasvattaja

Juuri ihmisten johtamisen ja kohtaamisen taitoa Kuusela tarvitsi uudessa työssään yhteiskuntavastuujohtajana. Hänen piti muuttaa pankin kulttuuria ja vakuuttaa työntekijät ja tulevat yhteistyökumppanit uudesta toimintamallista.

Perinteisesti pankki oli sponsoroinut monenlaisia yhdistyksiä, varsinkin paikallistasolla. Nyt vanhasta sponsorointitavasta luovuttiin ja päätettiin keskittyä suomalaisten taloustaitojen sekä yrittäjyyden tukemiseen ja kehittämiseen.

Pirjo Kuusela
Pirjo Kuuselasta tuli pankkikonttorin johtaja 27-vuotiaana. Pesti oli aluksi rankka, sillä hänellä ei ollut kokemusta esihenkilön työstä. Polku johti kuitenkin lopulta siihen, että Kuusela valittiin Nordean parhaaksi esihenkilöksi.

– Pääsimme heti sanoista tekoihin, kun Nordea valittiin Suomi 100 vuotta -juhlavuoden kumppaniksi. Lupasimme lisätä kumppanuuksia tahojen kanssa, jotka tekevät töitä lasten ja nuorten talousosaamiseen lisäämiseksi. Lisäksi jokainen nordealainen sai tehdä vuoden aikana kaksi päivää vapaaehtoistyötä asian eteen.

Kuusela kiersi alueilla ja paikalliskonttoreissa ja puhui lukuisille tiimeille Nordean pääkonttorissa Helsingin Vallilassa. Urakka oli iso, sillä yksistään pääkonttorilla työskentelee 4000 työtekijää. Sanoma oli kaikkialla sama: emme enää sponsoroi esimerkiksi paikallista urheiluseuraa, vaan siirrämme rahat talousosaamisen lisäämiseen.

Nykyään tärkeimpiä kumppanuuksia ja yhteistyöhankkeita ovat Talous ja Nuoret TAT:n Yrityskylä, joka on maailmallakin palkittu koulutusinnovaatio, Diakonissalaitoksen Vamos Taloustaito -hanke sekä Plan Internationalin Matkalla-hanke. Nordea, Pörssisäätiö ja TAT ovat yhdessä kehittäneet kouluissa ja erilaisissa tapahtumissa käytettävän Taloussankari-mobiilipelin, jonka avulla nuoret oppivat oman talouden hallintaa, säästämistä ja sijoittamista. 8-luokkalaiset voivat myös mitellä taloustaidoista joukkueittain joka vuosi järjestettävässä Taloussankari-kilpailussa, joka pohjautuu suosittuun mobiilipeliin.

Tiedot ja taidot jakoon koulujen kautta

Pelillisiä menetelmiä hyödynnetään myös rahataitotyöpajoissa, joita nordealaiset vetävät kouluissa. Työpajat toteutetaan aina samalla sapluunalla, ja vapaaehtoiset saavat valmennuksen tehtävään.

Pirjo Kuusela
Vuonna 2011 Kuusela valittiin vuoden coachiksi. Jo silloin hän kävi muissa yrityksissä puhumassa kymmeniä puheenvuoroja siitä, miten coachingia kannattaa yrityksissä hyödyntää. Vuonna 2020 hänet valittiin 20 inspiroivimman henkilön joukkoon koko Nordea-konsernin sisällä.

– On ollut hienoa huomata, miten paljon lapset ja nuoret tietävät ja osaavat. Eeettisyys-työpajoissa syntyy hienoja keskusteluja ja oivalluksia, kun keskustellaan vaikkapa siitä, millaista on, jos kaikilla ei ole varaa samanlaisiin puhelimiin tai muihin tavaroihin.

Nordeassa uskotaan, että rahataitojen lisäämisellä voidaan vaikuttaa kestävään kehitykseen, kun lapset ja nuoret oppivat miettimään, mihin he käyttävät rahojaan ja onko aina pakko ostaa kaikkea, minkä haluaisi saada.

– Kun yksilö voi hyvin, yhteiskunta voi hyvin ja positiivisella kierteellä voidaan ehkäistä syrjäytymistä.

Kuusela näkee erittäin tärkeänä, että taloustaitoja opetetaan nimenomaan koulussa, jotta oppien äärelle pääsevät kaikki oppilaat tasa-arvoisesti. Silti taloustyöpajojen toimintamalli herätti aluksi epäuskoa kouluissa.

– Olimme pitäneet kouluissa puheenvuoroja aiemminkin, esimerkiksi säästämisestä tai asp-tilistä. Siksi siellä mietittiin, mitä me nyt haluamme ja tulemmeko sinne myymään. Meille on tärkeää, että kun toimimme lasten ja nuorten kanssa, emme myy mitään, vaan puhumme rahataidoista.

Epäuskon hetkistä yhteiseen toimintamalliin

Alussa uusi toimintamalli herätti luonnollisesti myös vastustusta. Epätietoisia konttorinjohtajia Kuusela opasti ottamaan yhteyttä alueen kouluihin.

Pirjo Kuusela
Koko työuransa ajan Kuusela on päivittänyt osaamistaan opiskelemalla. Hän on muun muassa auskultoinut opettajaksi ja viimeksi opiskellut pelillisiä menetelmiä Vaasan yliopistossa. ”Opiskelu ja uuden oppiminen on minulle oikeastaan henkireikä”, hän sanoo.

– Kerroin, että kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, vaan aloittaa voi yhdestä luokasta.

Vapaaehtoistyö laajeni vuonna 2018 ikäihmisten digitaitojen tukemiseen. Nordean vapaaehtoiset jalkautuivat kirjastoihin auttamaan senioreita esimerkiksi sähköpostin, kännykän tai tunnistautumispalveluiden käytössä.

Kuusela muistelee, miten hän järjesti vapaaehtoistyötä 120:lle Nordea Markets -yksikön työntekijälle. Pankin huippuekonomistit ja meklarit eivät olleet digitaitojen asiantuntijoita, mutta niin vain he lähtivät opastamaan ikäihmisiä pääkaupunkiseudun kirjastoihin.

– Heitä jännitti, mutta me koulutimme heidät tehtävään ja kolmen tunnin ajan he saivat auttaa ihmisiä. Sen jälkeen heillä oli yhteinen tyhy-hetki, jossa kaikki puhuivat vain siitä, millaisia kohtaamisia heillä oli ollut. Sen jälkeen Nordean sisällä syntyi lopullisesti usko siihen, että vapaaehtoistyö ja auttaminen ovat osa meitä.

Koko pankin tapa tehdä

Nyt uutta toimintatapaa on takana viisi vuotta. Niiden aikana Nordea on valmentanut taloustaidoissa vuosittain omien ja kumppanihankkeiden kautta yli 100 000:a lasta, nuorta ja ikäihmistä. Yrittäjyyden tukemisessa pääkumppaneita ovat SLUSH, Kasvu Open ja 4H, joka auttaa nuoria yrittäjyyden alkuun.

Pirjo Kuusela
Vapaa-aikanaan Pirjo Kuusela irrottautuu työstä ulkoilemalla perheen kahden koiran kanssa, ystävien seurassa ja luontoa ihastelemalla. Varsinkin Lapin luonto on hänelle hyvin tärkeä.

Yhteiskuntavastuu nähdään Nordeassa jatkuvana, pitkäjänteisenä työnä, josta on tullut pysyvä osa pankin toimintaa ja kulttuuria.

Konkreettinen palkinto vaikuttamistyölle oli palkinto Vuoden sponsorointiteosta 2020, joka myönnettiin Suomen Sponsorointi ja Tapahtuma Awards -kilpailussa. Se tuli Älä mene rikki rahasta -kampanjasta, jossa heräteltiin nuoria kantamaan vastuu talousasioistaan ja välttämään maksuhäiriömerkintöjä.

– Emme olleet tehneet aiemmin vastaavanlaisia kampanjoita emmekä myöskään voittaneet mitään. Oli mieletön hetki, kun meidät nimitettiin voittajiksi gaalassa. Perusteena oli, että kampanjan takana oli vahva henkilöstön sitoutuminen ja vapaaehtoistyö nuorten talousosaamisen kasvattamiseksi. Tunteet ovat vieläkin pinnassa, sillä teimme niin paljon töitä ja loimme uskoa siihen, että vapaaehtoistyön tekeminen kannattaa.

Tärkeintä onnistumisessa on kuitenkin ollut se, että Nordean koko henkilöstö ylintä johtoa myöten on osallistunut taloustaitojen kouluttamiseen. Vapaaehtoistyötä tehneet ovatkin työtyytyväisyyskyselyn mukaan tyytyväisempiä työhönsä kuin ne, jotka eivät ole tehneet vapaaehtoistyötä.

– Näiden viiden vuoden aikana lähes 12 000 henkilöä on ollut tekemässä vapaaehtoistyötä. Jotain kertoo sekin, että yksi henkilö on aina ollut mukana useammassa kuin yhdessä vapaaehtoistilanteessa eli sitä pidetään tosi mielekkäänä.

Teksti: Sanna Sevänen Kuvat: Sakari Röyskö

Julkaistu 06.04.2022