Talous

Tavoitteena tehdä hyvää - 6 kysymystä säätiön perustamisesta

Onko toiveesi tukea tiedettä, taidetta, luontoa tai lapsia – tai muuta sydäntäsi lähellä olevaa asiaa? Yksi tapa edistää hyviä hankkeita on perustaa säätiö. Mitä säätiön perustaminen vaatii ja kuka sen voi perustaa? Vastaamassa lakimies Leena Oksanen Nordea Private Bankingin lakiyksiköstä.

Missä tapauksissa yksityishenkilö lähestyy sinua miettiessään säätiön perustamista?

Säätiön perustamista mietitään tavallisesti, jos ei ole lähisukulaisia tai rintaperillisiä, mutta on omaisuutta, jonka haluaa kohdentaa itselleen tärkeän asian edistämiseen. Toinen vaihtoehto on, että perillisten lisäksi haluaa jakaa tukea tietylle kohteelle. Säätiön voi perustaa elinaikanaan perustamiskirjalla tai testamenttimääräyksellä. Kuka tahansa voi perustaa säätiön, mutta sillä täytyy olla peruspääoma, joka on vähintään 50 000 euroa. Säätiön voi siis perustaa suhteellisen pienellä alkupääomalla, mutta käytännössä säätiötä ei näin pienellä summalla pyöritetä. 

Suomessa on lähes 3000 säätiötä, joiden taseiden summa on yhteensä yli 20 miljardia euroa. Siihen nähden, kuinka merkittävä yhteiskunnallinen tekijä säätiöjärjestelmä on, sitä tunnetaan kuitenkin aika vähän. Miksi näin on?

Nimekkäimmät ja isoimmat säätiöt ovat kyllä tunnettuja, mutta on totta, että säätiöihin liittyy edelleen tiettyä mystiikkaa. Säätiöitä perustavat yksityishenkilöt ovat usein iäkkäämpiä ja heille ei ehkä ole luontevaa olla julkisuudessa niin paljon. Vaikka säätiöiden toimintaa ei tuntisi, niiden kautta jaettu tuki näkyy monella tavalla elämässämme. Säätiöiden jakaman avun ansiosta Suomessa rahoitetaan paljon tiedettä, kulttuuria, sosiaalisia hankkeita ja taiteen tekemistä. 

Montako ihmistä tarvitaan säätiön perustamiseksi?

Säätiön perustamiseen riittää yhden ihmisen tahto. Halutessaan perustaja voi myös alkuun luonnostella säätiön suuntaviivat itse ja käynnistää toiminnan ja esimerkiksi nimetä hallituksen jäsenet. Säätiön omat säännöt säätelevät jatkossa sitä, miten uudet hallituksen jäsenet valitaan. On hyvä huomata, että myös yhteisö, esimerkiksi yhdistys, voi perustaa säätiön.

Mitä laki sanoo säätiön tarkoituksesta? Voiko se olla mikä tahansa?

Ei, sillä lain mukaan säätiöllä tulee olla jokin hyödyllinen tarkoitus. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että säätiön toiminnan on hyödytettävä laajempaa joukkoa ihmisiä. Suomessa ei yleensä ole verotuksellisesti järkevää perustaa amerikkalaistyylisiä sukusäätiöitä, joista jaettaisiin vaikkapa sukulaislasten opintoihin tukea. Yleishyödyllisyys puolestaan on säätiön verotukseen liittyvä käsite. Yleishyödyllinen tarkoitus tuo säätiölle tiettyjä verotuksellisia etuja. 

Jos epäröi riittääkö omaisuusmassa säätiön perustamiseen, mikä voisi olla toinen vaihtoehto?

Toinen, yleensä kevyempi vaihtoehto on perustaa nimikkorahasto jonkun jo toiminnassa olevan säätiön yhteyteen. Nimikkorahaston tarkoitus ei voi olennaisesti poiketa emosäätiön toiminnasta, mutta on mahdollista esittää toiveita, kuinka oman nimikkorahaston varoja kohdennetaan tuon säätiön piirissä. 

Vanhimmat edelleen toiminnassa olevat säätiöt Suomessa ovat 1800-luvulta. Säätiöitä perustettiin ensin vähävaraisten auttamiseksi ja koulutuksen edistämiseen, mutta kun hyvinvointivaltio otti tehtävät hoitaakseen, moni säätiö siirtyi tukemaan kulttuuria. Millaisia trendejä säätiöiden tarkoituksissa on nyt näkyvissä?

Viime aikoina olen keskustellut erityisesti lasten ja nuorten tukemiseen liittyvien säätiöiden perustamisesta. Toinen nouseva aihe on ympäristö. Uskon, että seuraavien kymmenen vuoden aikana nähdään paljon esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvän tutkimustyön edistämiseen tarkoitettuja säätiöitä. 

Teksti: Anna Gustafsson Kuvat: Jussi Ratilainen

Julkaistu 21.10.2019