Kulttuuri

Suomalaiset julistettiin jälleen onnellisimmiksi

Anteliaisuus lisääntyy, stressi laskee hieman – ja suomalaiset kruunataan jälleen maailman onnellisimmiksi ihmisiksi. World Happiness Report 2022 -raportin mukaan myös muualla Pohjoismaissa ollaan tyytyväisiä elämään.

onnellinen pari
Koronapandemia on tehnyt ihmisistä entistä anteliaampia ja ystävällisempiä, todetaan YK:n onnellisuusraportissa. Kuva: Shutterstock

Kahden vuoden viruspandemian jälkeen ja maailmassa, jossa sota ja konfliktit raivoavat, korkeasta varautumisesta on tullut uusi normaali. Viime vuosien kehitys on kuitenkin tuottanut ihmisille myös jotain hyvää, toteavat YK:n vuosittaisen onnellisuusraportin kirjoittajat.

– Vieraiden auttaminen, vapaaehtoistyö ja rahan lahjoittaminen ovat huomattavasti lisääntyneet, sanoo John Helliwell, Brittiläisen Kolumbian yliopiston taloustieteen emeritusprofessori ja yksi kirjoittajista.

Myötätunto ja anteliaisuus ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti lähes 25 prosenttia verrattuna koronaviruspandemiaa edeltävään tasoon.

Lisäksi huoli ja stressi ovat vähentyneet hieman kaikkialla maailmassa. Ne ovat edelleen neljä prosenttia yleisempiä kuin ennen pandemiaa, mutta lukema on huomattavasti pienempi kuin koronapandemian ensimmäisenä vuonna.

Pohjoismaat kärkikymmenikössä

World Happiness Reportin tarkoituksena on auttaa maailman johtajia tekemään poliittisia päätöksiä, jotka edistävät onnellisuutta ja vaurautta. Raportti perustuu Gallup-mielipidetutkimuslaitoksen yli 150 maassa keräämiin tietoihin.

Jokaisesta maasta valitaan edustava 3 000 ihmisen otos, jota pyydetään arvioimaan elämäänsä. Kysymykset keskittyvät sellaisiin aiheisiin kuin sosiaalisten verkostojen tuki, anteliaisuus, vapaus tehdä valintoja ja korruptio sekä elinajanodote ja BKT.

 naisella on Suomen lippu
Suomi nimettiin jälleen maailman onnellisimmaksi maaksi. Kuva: Shutterstock

Suomi on onnellisuusindeksin kärjessä viidettä vuotta peräkkäin, mikä johtuu muun muassa avoimen yhteiskunnan toimivista sosiaalisista rakenteista, sukupuolten tasa-arvosta ja erinomaisesta koulutuksesta. Toisella sijalla on Tanska, jota seuraa Islanti. Ruotsi ja Norja ovat sijoilla seitsemän ja kahdeksan — Sveitsin, Alankomaiden ja Luxemburgin jälkeen.

Listan lopussa on Afganistan, jossa talebanien ääriliike nousi valtaan viime vuonna. Myös Libanon ja Venezuela ovat pudonneet jyrkästi indeksissä.

Onnellinen elämä vaatii työtä

World Happiness Report on saanut viime vuosina paljon huomiota. Se ei ole ihme näinä konfliktien, pandemioiden ja inflaatiouhkien aikoina. Amerikkalaisen Yale-eliittiyliopiston psykologian professori Laurie Santos on pohtinut erityisen paljon sitä, mikä todella tekee meistä onnellisia. Hänen kurssinsa Psykologia ja hyvä elämä on yksi koulun suosituimmista, ja siitä on myös kehitetty podcast nimeltä The Happiness Lab.

Santos korostaa The New York Timesin haastattelussa, että onnellisuus on haastavaa ja onnellinen elämä vaatii kovaa työtä.

Liikunta, ystävien tapaaminen ja elämän pohdiskelu tuottavat enemmän onnea kuin asioiden ostaminen. Näin päättelee Yalen yliopiston psykologian professori Laurie Santos The Happiness Lab -podcastissaan.

Yksi vaikeimmista opetuksista on, että käsityksemme siitä, mikä luo hyvinvointia, johtaa meitä usein harhaan. Uskomme esimerkiksi, että korkeampi palkka tai uusi iPhone tekevät meistä onnellisempia – erityisesti, kun sosiaalinen media ruokkii meitä kuvilla ihanista maalaistaloista, kalliista grilleistä ja käsilaukuista, jotka jokaisella on pakko olla.

– Aivomme valehtelevat meille, että haluamme pitkän päivän jälkeen vain istua alas ja katsella huonoa sarjaa Netflixistä, vaikka tutkimus osoittaa, että olisimme onnellisempia, jos liikkuisimme tai soittaisimme ystävälle, Santos toteaa.

Mikä siis tekee meistä oikeasti onnellisempia?

Tutkimus osoittaa meditaation ja pohdiskelun olevan tärkeitä. Vastaus voi olla niinkin yksinkertainen, että kirjoitat päivittäin ylös asioita, joista olet kiitollinen. Ja on erittäin tärkeää olla osa yhteisöä, kuten treeniryhmää, kirjakerhoa tai uskonnollista yhteisöä. Se johtaa usein mielekkääseen toimintaan ja kaivattuihin suhteisiin muiden ihmisten kanssa. Muiden auttaminen johtaa lähes aina hyvinvointiin.

Kriisi tuo esiin parhaat ja pahimmat puolet

Tämän vuoden onnellisuusraportti kirjoitettiin ennen Ukrainan sodan syttymistä, mutta konfliktin synnyttämä anteliaisuus ja aloitteellisuus muun muassa eurooppalaisten keskuudessa ovat kiistatta todiste humanitaarisen osallistumisen lisääntymisestä.

John Helliwell sanoo, että kriisit tuovat yleensä esiin yhteiskunnissa sekä parhaat että pahimmat puolet.

– Yleensä ihmisillä on kuitenkin liian pessimistinen näkemys hyvästä tahdosta. Katastrofin todella tapahtuessa näemme, miten muut toimivat ja auttavat, ja näkemys ympäristöstä muuttuu yleensä entistä positiivisemmaksi.

Julkaistu 04.04.2022