Henkilökuvia

Somenturvaaja

Sometohtori Suvi Uskilla on meille kaksi toivetta: yritysten on otettava somen ongelmat tosissaan ja ihmisten on opeteltava terveempi suhde teknologiaan. Hänen yrityksensä antaa lakineuvontaa somehäirinnän uhreille tekoälyn ja asiantuntijoiden avulla.

Suvi Uski
Suvi Uskin mukaan somehäirinnästä on usein todella vaikea kertoa muille, varsinkaan ihmisille, joiden mielikuvaan kiusatusta tieto voi vaikuttaa. Siksi esimerkiksi työpaikoilla pitäisi tehdä ilmoituksen tekeminen todella helpoksi.

Häirintä ja kiusaaminen sosiaalisessa mediassa saattoi vielä joitain vuosia sitten olla vähättelyn aihe. Höpöhöpö-juttuja, koeta nyt vain kestää, saatettiin uhrille sanoa. Nyt tilanne on toinen. Olemme nähneet niin monta uutisotsikkoa lasten seksuaalisesta häirinnästä ja kunnianloukkaustuomiosta, että alamme ymmärtää ilmiön vaikutuksia.

– Kaikki ihmiset tietävät jo, mistä on kyse, ja lasten kohdalla ongelmaan on puututtu. Yhä useampi kunta esimerkiksi on hankkinut Someturvan koululaisille. Mutta ilmiöön pitäisi herätä myös aikuisten kohdalla ja yrityksissä, sanoo sometohtori Suvi Uski.

Hän on sosiaalipsykologian tohtori ja someloukkausten selvittämiseen erikoistuneen Someturvan toimitusjohtaja. Uskin mielestä viimeistään etätyöajan pitäisi herättää yritykset huomioimaan somen ongelmat.

– Kun ihmisten vuorovaikutus siirtyi verkkoon, sinne siirtyivät myös konfliktit. Teams, Slack ja muut työyhteisön sisällä käytetyt palvelut ovat some-palveluita nekin, ja nyt somessa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin viettäneet siellä aikaansa eikä heillä ole välttämättä taitoja, joita somessa tarvitaan, Uski toteaa.

Suvi Uski

Suvi Uski

Koulutus: valtiotieteiden tohtori.

Ura: tutkija ja yrittäjä, Someturvan toimitusjohtaja.

Perhe: puoliso, kaksi lasta ja koira.

Harrastukset: tennis.

Kirja yöpöydällä: Marisha Rasi-Koskisen REC.

Somehäirintä saa jatkuvasti uusia muotoja ja motiiveja. Työyhteisöihin voi esimerkiksi kohdistua epäasiallista käytöstä ulkopuolelta. Usein tähtäimessä ovat päättävässä asemassa olevat, asiakaspalvelijat ja vaikkapa toimittajat. Heitä voidaan haukkua todella rankasti sen jälkeen, kun joku on pettynyt asiakaspalveluun tai nähnyt harhaanjohtavan mainoksen. Somessa on helpompi maalittaa henkilöä kuin kasvotonta yritystä.

– Jopa työnantajamielikuva voi olla vaarassa. Ihmiset eivät halua töihin yritykseen, jossa joutuu nettivihan kohteeksi. Hyvä esimerkki on kuvaaminen, jonka kohteeksi ovat joutuneet poliisit, lääkärit ja asiakaspalvelijat. Kun kännykällä kuvattu videonpätkä ladataan nettiin, se on aina irrotettu kontekstista ja tilanne voi näyttää aivan erilaiselta kuin se oli todellisuudessa.

Työnantajan pitää lain mukaan puuttua tilanteeseen, jos työntekijään kohdistuu häirintää tai epäasiallista käytöstä. Yhtiön mainetta voi mustata vaikkapa työntekijän ex-puoliso, joka purkaa suuttumustaan levittämällä valheita Facebookissa.

– Yrityksen maineesta ei voi pitää huolta, jos ei tiedetä, mitä verkossa tapahtuu. Edelläkävijäyritykset käyttävät ohjelmia, jotka käyvät jatkuvasti läpi verkkodataa ja etsivät yritykseen liittyviä mainintoja. Tällaiset tapaukset eivät kuitenkaan tule siellä näkyviin, koska ne eivät leviä julkisissa vaan yksityisissä verkostoissa.

Suvi Uski
Suvi Uski sai vuonna 2019 Ruotsin kuningasparilta kutsun keskustelemaan siitä, miten voidaan ehkäistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa verkossa. Amazonin, Facebookin Googlen ja muiden jättien rinnalla Uski pääsi kertomaan, miten Someturva auttaa lapsia ja nuoria täysin anonyymisti. ”Se on tärkeää, kun tiedetään, että ¾ lapsista ei kerro someloukkauksista kenellekään.”

Ihminen ei toimi somessa älykkäästi

Suvi Uski tutki sosiaalipsykologian väitöskirjassaan sitä, miten ihmiset luovat ja pitävät yllä identiteettiä some-palveluissa. Tutkimusta tehdessään hän havahtui siihen, että ihmisellä ei ole mitään keinoja käytössä, jos somessa tapahtuu jotain ikävää.

– Kukaan ei ollut miettinyt sitä, miten some-läsnäolon pitkäkestoinen ylläpitäminen vaikuttaa ihmisen elämään. Tai kuka puolustaa niiden oikeuksia, joiden koko elämä on dokumentoitu verkkoon 3D-ultraäänikuvasta lähtien. Tajusin, että ongelma on otettava vakavasti eikä tutkimuksella argumentointi johda mihinkään.

Millaisia me sitten olemme somessa? Uskin mielestä meillä on edelleen kovin ruusuinen käsitys siitä, kuinka fiksuja ihmiset ovat ja mikä heidän käytöstään ohjaa, ja tämä käsitys ohjaa myös teknologista kehitystä.

– Uskomme esimerkiksi, että ihminen on hyvin älykäs. Meillä on kyky olla fiksuja tietyissä tilanteissa, mutta suurimman osan päätöksistä teemme autopilotilla. Korostamme myös valtavasti yksilön kykyä hallita itseään ja ympäristöään, mutta todellisuudessa olemme valtavan riippuvaisia muiden mielipiteistä.

Verkkohäirintään linkittyy usein ajatus siitä, että ihmiset ovat lähtökohtaisesti hyviä ja kertovat, miten asiat oikeasti ovat. Suurin osa some-palveluihin kirjoittavista ihmisistä ei kuitenkaan ole ammattikirjoittajia eikä heidän ole helppo ilmaista mielipiteitään tai perustella niitä. Some-kommentin ilmiasu voi olla jopa eri kuin todellinen mielipide.

Suvi Uski
Uski kehottaa miettimään, miten se vaikuttaa ajatteluumme, että jokaisen toimettoman hetken tullen kaivamme kännykän esiin ja etsimme sieltä virikkeitä. ”Silloin oma ajatusilmapiiri ja ikävältä tuntuvat asiat jäävät huomiotta. Somessa vastaan tulee yleensä lähinnä kivoja asioita ja huomiomme on jatkuvasti muissa ihmisissä. Se palvelee tietynlaista sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä, mutta meidän pitäisi huomioida myös itsemme.”

– Kun teksti sitten luetaan kiireessä, siitä voi helposti syntyä tönkkö, uhkaava, ehkä myös provosoiva mielikuva. Tämä asetelma aiheuttaa konflikteja jopa sellaisten ihmisten välille, jotka samassa huoneessa keskustellessaan huomaisivat, että ovat asiasta aivan samaa mieltä.

Osa somehäirinnästä on puhtaita väärinkäsityksiä, joiden syynä on se, että rakentava editointi on jäänyt tai kaikkia oman argumentia näkökohtia ei jakseta tuoda näkyviin.

Vaikutukset ulottuvat laajalle

Someturva on auttanut tähän mennessä 7–75-vuotiaita ja käsitellyt noin 2000 tapausta. Sen perusteella Uski tietää, että aikuisilla ilkeys on usein tiedostetumpaa ja tahallisempaa kuin lapsilla, jotka saattavat tehdä ikäviä asioita hetkessä pintaan nousseen tunteen vallassa.

– Toisinaan kyse on siitä, että ihminen on väsynyt tai voi elämässään huonosti ja some-häirintä on ollut tapa purkaa näitä muun elämän paineita. Useimmiten kyse on olemassa olevista ihmissuhteista, esimerkiksi ex-puolisot voivat käydä julkista sotaa, jolle syntyy hallitsemattomia yleisöjä.

Sosiaalisen median vaikutukset ulottuvat kuitenkin paljon laajemmallekin. Kun ihmisten vuorovaikutus siirtyy entistä enemmän someen, häirintä voi johtaa joidenkin ihmisten hiljentämiseen.

Tee näin, jos yrityksesi joutuu somehäirinnän kohteeksi

Toimi heti. Älä odota toivoen, että kohu menee ohi.

Selvitä, onko kyseessä rikos, ja tee rikosilmoitus.

Selvitä, voiko haitallisen materiaalin poistaa verkosta ja kuka sen voi tehdä.

Arvioi psykologinen haitta ja tarjoa henkistä tukea häirinnästä kärsineille.

Käsittele asiaa työyhteisössä ja varmista, että työntekijät kokevat olevansa turvassa.

Lopulta kyse voi olla siitä, kuinka hyvin demokratia toimii. Hyvä esimerkki ovat kevään kuntavaalit, joiden kohdalla on puhuttu siitä, uskaltavatko kaikki halukkaat lähteä ehdolle vai pelkäävätkö he liikaa nettivihan kohteeksi joutumista.

– Useampi pitkän linjan poliitikko, joka on ollut aiemmin näkyvä hahmo mediassa, on kertonut vetäytyvänsä politiikasta negatiivisen some-huomion vuoksi. Esimerkiksi Juha Sipilä sanoi suoraan, että ei enää lähde haukkumapuuksi.

Somen algoritmit rakastavat juoruja ja draamaa, jotka ruokkivat nettikeskustelua. Yleinen mieliala muuttuu sen mukaan, mitä me kukin näemme omassa somevirrassamme, vaikka vaikutelman takana voi olla vain muutama kovaääninen öyhöttäjä. Tämä vääristää kuvaamme todellisuudesta.

Tekoäly apuna lakineuvonnassa

Someturvan Uski perusti vuonna 2017 kahden kollegansa kanssa

– Päätin, että käärin hihat ja otan tämän ongelman hoitaakseni. Tiesimme, että tämä tulee olemaan tosi iso juttu globaalisti. Halusimme alusta lähtien olla kasvuyhtiö ja tehdä skaalautuvaa bisnestä. Siksi ryhdyimme rakentamaan tekoälytyökaluja, jotka auttavat asiantuntijoitamme arvioiden tekemisessä.

Suvi Uski
Puhelimen pois laittamisesta pitäisi Uskin mielestä tehdä samanlainen rutiini kuin hampaiden pesusta. Taito on tärkeä opettaa varsinkin lapsille. Muutenkin aikuisten pitäisi olla rohkeasti vanhempia ja pysyä perillä, mitä lapset somessa tekevät.

Lakineuvonnan automatisointiin on käytetty luonnollisen kielen käsittelyjärjestelmää, englanniksi natural language processing eli NLP. Järjestelmään syötettiin tietoja häirintätapauksista ja niiden ratkaisuja, mikä auttaa tunnistamaan rikokset.

– Kun ihmiset ilmoittavat häirinnästä Someturvan järjestelmään, järjestelmä kertoo heti, mikä rikos on kyseessä ja millä todennäköisyydellä. Todella vakavat rikokset otetaan järjestelmän ansiosta käsittelyyn jonon ohi. Sitten asiantuntija ottaa tapauksen käsittelyyn ja vahvistaa, pitääkö järjestelmän antama tieto paikkaansa.

Yleisimpiä tunnistettuja rikoksia ovat kunnianloukkaus ja lapsiin kohdistuva seksuaalinen häirintä. Isoin vaikutus Someturvan antamalla asiantuntija-avulla on juuri siinä, että he pystyvät sanomaan, että kyseessä on rikos.

– Meiltä saa heti juridisen arvion, jonka voi viedä poliisille. Usein rikosilmoituksen tekeminen on hankalaa, koska poliisilla ei välttämättä ole asiantuntemusta tunnistaa eri verkkoalustoilla tapahtuneita rikoksia eikä se näin ollen voi aloittaa tutkintaa.

Tekoälyyn perustuu myös toinen työkalu, jolla Someturvan asiantuntijat arvioivat asiakkaan henkisen tuen tarpeen. Häirintä kuluttaa henkisesti ja voi saada aikaan isoja haavoja, joiden paraneminen kestää pitkään ja vaatii mielenterveyden ammattilaisen apua.

Vuonna 2019 Someturva laajeni Ruotsiin kansainvälisellä nimellä Somebuddy.

Suvi Uski
Meidän pitäisi Suvi Uskin mielestä miettiä tiedostaa paremmin, millainen suhteemme someen ja teknologiaan on. Emme pysty panemaan hanttiin koukuttaville sovelluksille, varsinkaan väsyneinä, ja siksi enemmistö meistä käyttää älylaitteita turhan paljon.

– Molemmat maat ovat meille hyvin tärkeitä ja kahdessa Pohjoismaassa toimiminen antaa meille vahvan pohjan laajentua myös muualle. Tavoitteemme ei välttämättä ole kasvaa maa kerrallaan, vaan voimme laajentua myös tarjoamalla palvelua isoille korporaatioille, jotka toimivat kymmenissä maissa.

Somen kuherruskuukausi on ohi

Korona-aikana olemme viettäneet somessa jopa 60 prosenttia enemmän aikaa kuin aiemmin. Vaikka häirintä lisääntyy, olemme saaneet somesta myös paljon iloa, sillä sen välityksellä olemme voineet olla yhteydessä muihin ihmisiin.

– Harva olisi valmis vaihtamaan tilanteeseen, jossa somea ei olisi, Uski toteaa.

Samalla olemme tulleet entistä tietoisemmiksi somen voimasta. Moni piti eräänlaisena vedenjakajana sitä, kun Twitter sulki tammikuussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja useiden tämän kannattajien tilin.

– Päätöksentekijät joutuvat puuttumaan somen valtaan sääntelyllä, mutta se on hidasta. Sillä välin meidän pitäisi miettiä, miten voimme olla somessa ihmisinä, auttaa ja suojella niitä, jotka ovat kokeneet ongelmia. Some ei ole täysin huono tai paha, mutta sen huonot puolet on tiedostettava ja opittava elämään kestävällä tavalla niiden kanssa.

Teksti: Sanna Sevänen Kuvat: Sakari Röyskö

Julkaistu 01.04.2021