Henkilökuvia

Simonin totuudet

Kymmenen vuoden ajan hän on ollut yksi maailman kysytyimmistä luennoitsijoista ja arvostetuimmista kirjoittajista. Hänen ajatuksensa ovat muokanneet modernia liike-elämää. Yksinoikeudella annetussa haastattelussa Simon Sinek kertoo matkastaan uuteen ja kestävään johtamiseen.

Sinekin filosofian takana ovat hänen omat kokemuksensa. 2000-luvun alussa Simon Sinek pyöritti yritystä, hänellä oli useita työntekijöitä ja menestystä riitti. Mutta vaikka hän oli amerikkalaisen unelman ruumiillistuma, hän oli kyllästynyt.

Hän tiesi, mitä hän teki, ja että hän oli hyvä siinä.

Hän tiesi, miten hän teki sen, ja mikä teki siitä erityistä.

Hän ei kuitenkaan pystynyt kertomaan, miksi hän teki sitä.

Kun yksi ihminen Sinekin lähipiirissä kysyi kerran, onko kaikki kunnossa, Simon Sinek tajusi, että tilanne oli kestämätön. Hänen täytyi löytää tiensä takaisin siihen, mihin hän tunsi intohimoa.

Sinek halusi jakaa ystävilleen uuden visionsa. On tiedettävä mitä, miten ja ennen kaikkea miksi menee töihin voidakseen tuntea työn iloa. Hän huomasi, että ystävät eivät ainoastaan kuunnelleet, vaan alkoivat myös toimia samoin, tehdä muutoksia ja saada aikaan uskomattomia tuloksia.

Kymmenen vuotta myöhemmin Sinekiä eivät kuuntele pelkästään ystävät, vaan hänen ajatuksensa ovat saaneet jalansijaa nykyaikaisessa johtamissanastossa. Tänä päivänä lähes kaikki puhuvat siitä, miten tärkeää on löytää oma miksi, sekä yrityksenä että yksilönä.

TED Talk -luennon (jolla tällä hetkellä on noin 43 miljoonaa näyttökertaa) ja Start with why -nimisen kirjan (ja sen jälkeen kolmen muun kirjan) jälkeen Simon Sinek on guru, merkityksellisyyteen perustuvan johtajuuden kauppamies.

Simon Sinek

Titteli: Kirjailija ja luennoitsija, julkaisi 2009 kirjan Start with why?

Ikä: 46 vuotta.

Asuinpaikka: New York, USA.

Verkosto: Noin 43 miljoonaa katselukertaa TED Talkissa. Asiakkaat, kuten American Airlines ja Disney, sekä toimeksiannot YK:lle ja Yhdysvaltain armeijalle ovat tehneet Simon Sinekin vaikutuspiiristä merkittävän.

– Voi ihmetellä, miten kymmenen vuoden jälkeen voin yhä tehdä uraa samasta asiasta. Oletan kuitenkin, että vanhoja tapoja on vaikea murtaa ja että on monia, jotka hyötyvät siitä, että organisaatiossa säilyy status quo. Osa kannustinrakenteista ja palkitsemisjärjestelmistä perustuu tukemaan lyhyen tähtäimen menestystä. Voit saavuttaa menestystä jonkin aikaa ilman luottamusta ja yhteistyötä, mutta et pitkällä tähtäimellä, Simon Sinek sanoo.

– Kyse on päätöksen tekemisestä. Haluatko johtaa organisaatiotasi lyhytnäköisesti vai pitkäjänteisesti? On miellyttävämpää mennä työpaikkaan, jossa tunnet, että sinuun uskotaan ja luotetaan ja jossa tehdään yhteistyötä. Mitä paremmin viihdymme työpaikalla, sitä enemmän jaamme ajatuksiamme. Se on yksinkertaisesti parempi tapa elää.

Eikö Simon Sinekin pitäisi jo olla tarpeeton yritysmaailmassa, jossa puhutaan yhä enemmän kestävästä kehityksestä ja jossa vastaus kysymykseen ’miksi?’ on yhä harvemmin ’voiton maksimointi’ ilman suurempaa tarkoitusta? Ei suinkaan. Sinek näkee, että hän on vasta alussa.

– 1970-luvulla taloustieteilijä Milton Friedman esitti teorioita, joiden mukaan yritysjohtajan vastuulla on voiton maksimointi lain sallimissa rajoissa. Se on hölynpölyä! Mitä se kertoo etiikasta? Saamme jatkuvasti kuulla yritysjohtajien puolustavan epämiellyttäviä tapahtumia sanomalla ’Entä sitten, emme rikkoneet lakia’. Se on naurettavaa, rima on silloin asetettu liian matalalle. Joten en usko Friedmanin ymmärtäneen liike-elämän dynamiikkaa. Siinä on kyse muustakin kuin vain rahasta.

Kapitalismi, jolle Friedman loi perustan, ei ole sama kuin mistä Adam Smith kirjoitti, sanoo Sinek, ja kutsuu sitä "peruskapitalismiksi".

– Kaikki ne antikapitalistiset liikkeet, joita näemme ympäri maailmaa, ovat oikeassa kapinoidessaan Friedmanin ajattelutapaa vastaan, sillä se ei ole todellista kapitalismia. Oikein toteutettuna kapitalismi asettaa ihmiset etusijalle. Ihmiset työskentelevät yrityksissä, ihmiset ostavat ihmisiltä ja investoivat toisiin ihmisiin. 1980- ja 90-luvuilla luotiin lyhyen aikavälin tavoitteet ja joukkoirtisanomisia käytettiin ensimmäisen kerran tasapainottamaan heikkoa tulosta. Sellaista ei ollut aiemmin tapahtunut. Osakkeenomistajien tarpeiden asettaminen työntekijöiden ja asiakkaiden edelle on sama kuin se, että jalkapallovalmentaja kuuntelisi joukkuetta rakentaessaan fanien neuvoja eikä pelaajien tarpeita. Sillä tavalla ei ole mahdollista saada kokoon vahvaa tiimiä, mutta se on tapa, jolla rakennamme yrityksiä, hän sanoo.

Seurauksena on joukko työntekijöitä, jotka ovat epälojaaleja ja hakeutuvat nopeasti toisiin työpaikkoihin.

– Se ei liity siihen, että liiketoiminta, aika tai ihmiset muuttuisivat, vaan se liittyy siihen, että yritykset eivät osoita työntekijöille minkäänlaista lojaaliutta. Miksi heidän sitten pitäisi olla lojaaleja yrityksille, Simon Sinek kysyy ja levittää kätensä.

Matkustettuaan kaikkialla maailmassa Sinek on ymmärtänyt, että huippujohtajia yhdistää usein se, että he pitävät itseään edelleen oppilaina eikä heidän oppimisprosessinsa pääty koskaan. Sinek huomauttaa, etteivät he myöskään näe johtajuutta asemana.

– Tunnen monia ihmisiä, jotka ovat yrityksessä korkeassa asemassa, mutta joilta puuttuu johtajuus. Heillä on auktoriteettia, ja muut tekevät, mitä he sanovat, mutta emme koskaan haluaisi seurata heitä. Tiedän myös monia ihmisiä, jotka ovat alemmalla organisaatiotasolla ja joilla on vähän auktoriteettia, mutta jotka pitävät huolta ympärillään olevista ihmisistä. Sellaisiin ihmisiin me luotamme ja olemme valmiita seuraamaan heitä mihin tahansa. Johtajuus on, toisin sanoen, vastuuta. Johtajaksi tuleminen on elämäntyylin omaksumista, se ei ole yksittäinen tapahtuma. Siinä on samaa kuin erossa lapsen saamisen ja lapsen kasvattamisen välillä. Lapsen saaminen tai johtajan aseman saavuttaminen on helppoa. Mutta vanhempana tai johtajana oleminen on hyvin, hyvin erilaista. Se on elämänmittainen päätös, se ei pääty koskaan, etkä tule koskaan olemaan paras. Voit vain olla hyvä ja pyrkiä kehittymään, et muuta.

Tätä käsittelee hänen uusin kirjansa The Infinity Game, joka julkaistiin vuosi sitten. Se perustuu väittämään, että me kaikki osallistumme loputtomaan peliin. Meidän on omaksuttava uusi tapa ajatella, jos haluamme menestyä.

– Avioliitossa ei voi voittaa, ystävyydessä ei voi voittaa, liiketoiminnassa ei voi voittaa. Ja kun teemme niin ja opimme sopeutumaan, meihin luotetaan enemmän, syntyy yhteistyötä ja innovaatioita, hän sanoo.

Simon Sinek on saanut itse kokea, että pyrkimys löytää oma miksi muodostaa perustan jatkuvalle oppimiselle.

– Olen oppinut luottamaan enemmän vaistooni. Olen oppinut arvioimaan liiketoimintamahdollisuuksia miettimällä niiden merkitystä minulle. Jos joku hanke vaikuttaa kannattavalta, mutta ei tue arvojani, kieltäydyn. Jos joku toinen projekti puolestaan tuo vähemmän rahaa, mutta vaikuttaa hyvältä mahdollisuudelta oppia ja on minulle henkilökohtaisesti merkityksellistä, lähden mukaan. Tämä ajattelutapa on myös merkinnyt sitä, että olen kääntänyt katseen sisäänpäin, olen oppinut enemmän itsestäni. Oppia löytämään oma ’miksi’ ei ole tapahtuma, se on matka.

Teksti: Fredrik Emdén Kuvat: Andreas von Gegerfelt

Julkaistu 26.08.2019