Talous

Sijoittaisinko metsään?

Metsä tarjoaa sijoittajalle hajautushyötyjä ja tulevaisuudessa myös uusia tuotto­mahdollisuuksia. Suora metsäomistus voi olla haastavaa ja vaatii monenlaisia taitoja, mutta rahaston kautta metsään voi sijoittaa vaivattomasti.

Metsä

Metsästä on moneksi. Yhdelle se tarjoaa luonnonrauhaa ja mahdollisuuden virkistäytymiseen, toinen hakee sieltä metsänantimia syötäväksi. Monelle metsä on myös oiva sijoituskohde, jonka kehitykseen voi itse vaikuttaa hyvällä hoidolla.

Metsiin on koko maailmassa sijoitettuna noin 100 miljardia euroa. Suurin osa sijoituksista on erityisesti Yhdysvalloissa. Euroopassa metsäsijoitukset ovat yleisiä varsinkin Pohjoismaiden alueella, mutta sijoittajien kiinnostus lisääntyy ripeästi myös muualla Euroopassa.

Metsä innostaa ja kiinnostaa sijoituskohteena myös suomalaisia: joka kymmenes omistaa metsää vähintään puolen hehtaarin verran. Isojen, vähintään 100 hehtaarin kokoisten, metsäkiinteistöjen omistajia on 44 000 eli noin 8 prosenttia metsänomistajista.

Mats Hansson

Mats Hansson, sijoitusstrategi

– Metsäsijoitukset tuovat hajautusta sijoitussalkkuun ja parantavat salkun tuotto–riski-suhdetta, sanoo johtava sijoitusstrategi Mats Hansson Nordea Varallisuudenhoidosta.

Metsäsijoitusten tuotto on pitkällä aikavälillä ylittänyt inflaation, joten ne ovat tarjonneet myös inflaatiosuojaa. Tuotto-odotus ylittää inflaatio-odotukset myös jatkossa.

– Pohjoismaisten metsäsijoitusten tuotto-odotus on noin kolme prosenttia, mikä on kilpailukykyinen esimerkiksi korkean riskin joukkolainoihin verrattuna, Hansson toteaa.

Tuottoa ja kassavirtaa puista

Merkittävä osa metsäsijoituksen tuotosta tulee puun kasvusta. Hyvänä puolena on, että puut kasvavat aina, menipä taloudessa hyvin tai huonosti. Kasvun myötä puun arvo nousee, mikä vaimentaa metsäpalstan arvonlaskua laskusuhdanteessa. Noususuhdanteeseen lähdettäessä palstalla taas on enemmän ja arvokkaampaa puuta myytäväksi.

– Täysikasvuisen, arvokkaampiin tuotteisiin soveltuvan tukkipuun hinta on noin kolme kertaa suurempi kuin kuitupuuksi päätyvän nuoren puun.

Puiden kasvuvauhti vaihtelee voimakkaasti kasvupaikan sijainnin, puulajin ja puun iän mukaan. Suurin kasvuvauhti ei takaa parasta tuottoa, mutta yleisesti ottaen lisäkasvu parantaa metsätuloa.

Se kuitenkin edellyttää, että metsäomistuksesta pidetään huolta. Aktiivinen, suunnitelmallinen ja kestävästi toteutettu metsänhoito on tärkeää siksikin, että se luo metsälle paremmat edellytykset toimia hiilinieluna ja nostaa metsän pääoma-arvoa.

Säännöllistä tuottoa arvostava voi saada vuosittaista kassavirtaa osahakkuilla. Toisaalta puumyyntien ajankohtaa voi tarvittaessa säädellä siirtämällä hakkuita useampanakin vuonna, jos kysyntä ja kantohinnat notkahtavat.

Mahdollisuuksia tasaiseen tuottoon voi parantaa hajauttamalla metsäomistuksia useammalle eri alueelle. Hanssonin mielestä hajauttaminen myös kansainvälisesti olisi järkevää, mutta käytännössä se onnistuu lähinnä vain ammattimaiselta sijoittajalta.

Metsäsijoittajan mahdollisuudet laajenevat

Puutavaran kysyntä maailmassa kasvaa edelleen, ja metsäala laajenee uusille markkinoille.

Esimerkiksi verkkokaupan kasvu on nostanut pakkaustuotteiden tarvetta, ja elintason kasvu kehittyvissä talouksissa on lisännyt pehmopaperin kysyntää. Puurakentaminen taas on kokenut uuden tulemisen viime vuosina.

– Metsät toimivat hyvänä pohjana bio- ja kiertotaloudelle. Puuta ja puukuituja käytetään yhä enemmän korvaamaan uusiutumattomia materiaaleja, kuten muovia, ja sen käyttömahdollisuuksia tekstiiliteollisuudessa kehitetään, Hansson kertoo.

Metsillä on myös tärkeä rooli uusiutuvan energian tuotannossa. Niihin voidaan esimerkiksi perustaa tuulipuistoja, jolloin metsänomistaja saa maan käytöstä vuokratuottoa.

Metsien merkitys ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja hiilensidonnassa kasvaa. Metsät ovat edullisin tapa tuottaa hiilensidontapalvelua, ja se avaa uusia potentiaalisia tulovirtoja metsänomistajille.

Metsäluonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, on yksi suurimmista huolenaiheista tulevaisuudessa. Monimuotoisuus ylläpitää monia ekosysteemipalveluita, ja sen arvostus saattaa lisääntyä ilmastonmuutoksen myötä.

– EU:n tavoitteena on suojella 30 prosenttia sekä maa-alasta että metsäpinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Se vaatii merkittäviä panostuksia valtioilta mutta myös maan- ja metsänomistajilta, jotka tulevat saamaan omistuksilleen korvausta.

Rahaston kautta helposti kiinni eurooppalaiseen metsään

Metsäkiinteistön suora omistaminen vaatii paneutumista ja taitoa, sekä kärsivällisyyttä odottaa sijoitukselleen tuloksia ja rahavirtaa. Riskeihin, kuten tuhohyönteisiin ja myrskyihin pitää varautua. Metsäomaisuutta ei myöskään saa muutettua rahaksi kovin nopeasti, mikä tekee metsäsijoituksesta epälikvidin.

– Metsät lukeutuvat vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin, joiden osuus sijoitussalkussa ei saisi olla kovin suuri, Mats Hansson muistuttaa.

Nordean asiakkaiden on nyt mahdollista sijoittaa hyvin hajautettuun ja ammattimaisesti hoidettuun eurooppalaiseen metsään rahaston kautta.

Uutta metsärahastoa hallinnoi Nordean yhteistyökumppanina Dasos Capital, joka on Euroopan suurin metsärahastotalo. Dasos Capital on vuonna 2005 perustettu suomalainen varainhoitaja, joka on keskittynyt hoitamaan  vastuullisten metsärahastojen lisäksi maanomistukseen, biodiversiteettiin ja veteen liittyviä rahastoja.

Oletko kiinnostunut vaihtoehtoisista sijoituskohteista? Ilmoittaudu mukaan 11.5. pidettävään webinaariimme, jossa Nordea Varallisuudenhoidon, Nordea Henkivakuutuksen ja Dasos Capitalin asiantuntijat kertovat lisää vaihtoehtoisista sijoituksista.

Kirjoittaja: Mari Yli-Sirniö

Julkaistu 29.04.2021