Kestävä kehitys

Purjehdi tulevaisuuteen — ilman päästöjä ja melua

Ruotsalainen Oceanbird haluaa mullistaa merenkulun purjeillaan, jotka muistuttavat lentokoneen siipiä. Vuonna 2025 ensimmäinen alus on valmis kuljettamaan 7 000 autoa Atlantin yli — periaatteessa päästöttömästi. Erikoista siipipurjemallia viimeistellään parhaillaan.

Oceanbird
Oceanbirds-siipipurjeet laskevat Atlantin purjehduksen päästöjä 90 prosenttia.

Uusista polttoaineista puhutaan paljon, mutta tuuli on mainio energianlähde sellaisenaan. Näin ajattelee Oceanbirdsin toimitusjohtaja Niclas Dahl.

– Lisäksi tuuli on luotettava, sillä tiedämme, että se puhaltaa myös tulevaisuudessa. Tuuli on myös ilmaista, ellei sen verottamiselle keksitä jotain luovaa tapaa.

Ihmiset ovat omistautuneet purjehdukselle tuhansien vuosien ajan. Kuulostaa melkein liian helpolta, että tämä ikivanha teknologia olisi ratkaisu merenkulkualan valtavaan kestävyyshaasteeseen.

Oceanbirdin  laskelmat kuitenkin osoittavat, että ilmastoon vaikuttavat päästöt voivat vähentyä radikaalisti, kun autolautta purjehditaan Atlantin yli moottorin käytön sijaan. Matka kestää silloin 12 päivää nykyisen 8–10 päivän sijaan.

– Kun käytetään siipipurjetta, erikoissuunniteltua runkoa sekä reitti- ja nopeussuosituksia, voidaan päästöjä vähentää jopa 90 prosenttia, Dahl sanoo.

Oceanbird
Oceanbirdille tärkeä liiketoiminta-alue on saada myös nykyiset alukset vaihtamaan siipipurjeisiin ja muuttumaan ilmastoneutraaleiksi hybrideiksi.

Miten purjeet toimivat?

Metallikomposiitista valmistetut siipipurjeet ovat koko Oceanbird-projektin avain. Ne näyttävät jättimäisiltä lentokoneen siiviltä ja hyödyntävät samoja aerodynaamisia periaatteita.

– Siiven kääntäminen vinoon tuulta vasten luo sekä veto- että nostovoiman. Lentokonesiiven optimoinnista tiedetään paljon, Dahl sanoo.

– Ongelmia meille aiheuttavat koko ja lujuus. Valtavat purjeet on voitava laskea alas, jos laivan on alitettava silta. Lisäksi niiden on kestettävä kovia myrskyjä.

Oceanbird näki päivänvalon juuri näihin siipipurjeisiin liittyvänä tutkimusyhteistyönä. Aluksi Wallenius-varustamo, Tukholman Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu ja merenkulkuteknologian tutkimusyhtiö SSPA osallistuivat Ruotsin liikennelaitoksen osittain rahoittamaan hankkeeseen. Joulukuussa teollisuuskonserni Alfa Laval ja Wallenius perustivat yhdessä AlfaWall Oceanbird -yhtiön.

– Siitä lähtien kun meistä tuli yritys, olemme käyneet läpi kaiken tutkimusmateriaalin. Juuri nyt keskitymme siihen, miten purjeen suorituskykyä voidaan lisätä, Dahl kertoo.

Niclas Dahl
Ruotsalaisen Oceanbirdin toimitusjohtaja Niclas Dahl iloistee laista, jolla pyritään leikkaamaan merenkulun ilmastopäästöjä. Lain on määrä tulla voimaan vuonna 2023.

Haluamme luoda hybridejä

Oceanbird ei kuitenkaan tähtää ainoastaan alukseen, joka kolmen vuoden kuluttua on valmis kuljettamaan 7000 autoa. Tärkeä liiketoiminta-alue on niin sanottu wind assist eli tuuliavustus. Se tarkoittaa, että siipipurjeita asennetaan muihin, olemassa oleviin aluksiin niin, että niistä tulee ilmastoneutraaleja hybridejä.

Aivan kuten ajoneuvoteollisuudessa, on psykologisesti tärkeää, että kippari uskaltaa lopulta ottaa askeleen ja valita tuulen, Dahl uskoo.

Oceanbird
Siipipurjeen rakenne tarvitsee vielä hienosäätöä. Yksi haasteista on se, miten purje saadaan laskettua, kun laiva alittaa siltoja.

– Tärkeä porkkana ovat uudet, vuonna 2023 maailmanlaajuisesti voimaan tulevat lait, jolloin koko merenkulun on pystyttävä vähentämään ilmastoon vaikuttavia päästöjään, hän sanoo.

Entä hetket, jolloin ei tuule?

– Aluksissamme tulee olemaan myös moottori sitä varten, kun tuuli ei puhalla tai kun saavutaan satamaan tai poistutaan sieltä. Moottoria tarvitaan myös luotettavuuden lisäämiseksi. Ajatuksena on kuitenkin, että moottoria käytettäisiin huomattavasti vähemmän.

Onnelliset valaat ja delfiinit

Kaikella tällä on suuri merkitys alalle, jonka käyttökustannuksista noin 40 prosenttia koostuu polttoaineesta. Valtaosa nykyisistä rahtialuksista käyttää fossiilisia polttoaineita, ja meriliikenteen osuus on noin 3 prosenttia hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärästä.

– Keskustellessamme asiakkaiden kanssa katsomme aina heidän reittiään. Meillä on tuulidataa kymmenen vuoden ajalta, ja sen tiedon perusteella voimme osoittaa, kuinka juuri heidän päästöjään voidaan vähentää, Dahl sanoo.

valas
Purjeet pitävät vähemmän ääntä kuin tavallinen laivan moottori. Se on hyvä uutinen valaille, joiden suunnistamista laivojen melu häiritsee.

Bonuksena tuulivoimaiset alukset ovat hiljaisia. Jos moottorimelua saadaan vähennettyä maailman valtamerissä, muun muassa valaiden ja delfiinien odotetaan voivan paremmin, sillä ne suunnistavat ja kommunikoivat äänillä.

Niclas Dahl ennustaa, että 15 vuoden kuluttua myös tuulivoimalla toimivat matkustaja-alukset näkevät päivänvalon. Hän korostaa kuitenkin, että siipipurjeet eivät ole ratkaisu kaikkeen.

– Se riippuu täysin reitistä. Tuulivoima on hyvä valtamerellä seilaaville aluksille, suurilla merillä tuulee lähes aina. Ruotsinlaivat sen sijaan ovat usein satamassa ja ajavat usein sisäsaaristossa, joten niille pitäisi keksiä jokin muu ratkaisu.

Kuvat: Oceanbird

Julkaistu 08.03.2022