Talous

Puoliso kuolee – miten käy lesken?

Moni ajattelee, että leski perii puolisonsa omaisuuden tämän kuoltua. Niin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu. Nordea Private Bankingin juristi Emilie Lahtela valottaa, mitkä asiat vaikuttavat lesken asemaan ja miten lesken oikeuksia voi suojata.

Emilie Lahtela
Emilie Lahtela

Suomalaisten tietämys perhe- ja jäämistöoikeudellisista asioista on lisääntynyt selvästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Aviolesken asemaan liittyy kuitenkin edelleen varsin paljon väärinkäsityksiä. Moni uskoo, että puolison menehtyessä leski saa puolet puolisonsa omaisuudesta – ainakin silloin, kun puolisoilla ei ole avioehtosopimusta. Näin asia ei kuitenkaan ole. Usein ihmisten käsityksissä lesken asemasta sekoittuvatkin avio-oikeus ja perimysoikeus.

Avio-oikeus menee perintökaaren edelle

Lesken asemaa suojaa vahvimmin avioliittolain mukainen avio-oikeus. Siitä on aloitettava aina, kun tarkastellaan lesken asemaa perhevarallisuusjärjestelmässä esimerkiksi testamentin laatimisen yhteydessä.

Avio-oikeus syntyy avioliiton solmimishetkellä, mutta sen vaikutus näkyy vasta, kun liitto päättyy joko avioeroon tai kuolemaan. Tuolloin kummankin puolison avio-oikeudenalainen omaisuus lasketaan arvomääräisesti yhteen ja jaetaan tasan puoliksi puolisoiden kesken.

Avio-oikeuden alaista omaisuutta on pääsääntöisesti molempien puolisoiden koko omaisuus. Ulkopuolelle jää omaisuus, jonka puolisot ovat rajanneet avio-oikeudesta vapaaksi keskinäisellä avioehtosopimuksella, sekä muilta lahjakirjalla tai testamentilla saadut omaisuudet, joille on kirjattu  avio-oikeuden poissulkeva ehto.

Jos lesken omaisuus on pienempi kuin edesmenneen puolison, leski saa puolisonsa kuolinpesästä niin kutsuttua tasinkoa, joka on saajalleen verotonta. Tasinko voi olla mitä vain omaisuutta. Jos leski puolestaan on varakkaampi kuin hänen puolisonsa oli, ei leskellä ole tasingonmaksuvelvollisuutta puolison kuolinpesään ja perillisille. Tasinkoa ei myöskään siirry lainkaan, jos molempien puolisojen omaisuuden euromääräinen arvo on yhtä suuri.

Mahdollisen tasingonmaksun jälkeen kuolinpesään jäljelle jäävä omaisuus muodostaa jaettavan jäämistön eli perinnön. Jaettavan perinnön määrä selviää siis vasta, kun tiedetään, kumpi puolisoista oli varakkaampi ja mahdollisesti tasingonmaksuvelvollinen.

Esimerkki: leski saa tasinkoa

Martin avio-oikeudenalaisen omaisuuden arvo oli hänen kuollessaan 700 000 euroa. Leskeksi jääneen Tuulan omaisuuden arvo oli samaan aikaan 300 000 euroa. Kummallekin kuuluu puolet yhteenlasketusta omaisuuden arvosta, eli 500 000 euroa. Martin kuolinpesä maksaa Tuulalle tasinkona 200 000 euroa, ja perintönä jaettavan jäämistön arvo on 500 000 euroa.

Perintökaari antaa avioleskelle vähimmäissuojan

Kun puolisoiden aviovarallisuussuhteet on purettu edellä kerrotulla tavalla, päästään itse perinnönjakoon. Siinä noudatetaan perintökaaren mukaista perimysjärjestystä, ellei perittävä ei ole testamentilla muuta määrännyt.

Mikäli kuolleella puolisolla on rintaperillisiä eli jälkipolvea, saavat nämä koko perinnön. Leski ei siten ole perillisasemassa silloin, kun puolisolla on jälkipolvessa yksikin elossa oleva perillinen sukupolvesta riippumatta.

Esimerkki: lapset perivät

Leski Tuula oli puolisoista vähemmän omistava, ja Martin kuolinpesä maksaa hänelle tasinkoa 200 000 euroa. Tasingon maksun jälkeen Martin kuolinpesään jää omaisuutta 500 000 euroa. Tämä perintö jakaantuu lasten kesken tasan. Kummankin lapsen perintöosuus on 250 000 euroa.

Leskellä on kuitenkin perintökaaresta tuleva niin sanottu vähimmäissuoja. Käytännössä se tarkoittaa, että leski saa pääsääntöisesti jäädä asumaan puolisoiden viimeisenä yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, ellei lesken omasta omaisuudesta löydy vastaavanlaista kohdetta. Asunnon omistusoikeus, siltä osin kuin se on kuulunut ensin kuolleelle puolisolle, siirtyy kuitenkin rintaperillisille.

Leski perii ”väliaikaisesti”, jos jälkipolvea ei ole

Jos puolisolta ei jää jälkipolvea, leski perii hänet perintökaaren mukaan riippumatta siitä, onko heillä ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Avio-oikeuden vaikutus on tällöin ainoastaan verotuksellinen sen määrittelemiseksi, mikä osuus mahdollisesti siirtyy leskelle verovapaana tasinkona ja mikä osuus on perintöveron alaista jäämistöä.

Lesken perimysoikeus on kuitenkin vain väliaikaista. Lesken kuoleman jälkeen pesä jakaantuu pääsääntöisesti kahtia, ja toinen puolikas ”palautuu” jaettavaksi ensin kuolleen puolison sukulaisten kesken ja toinen puolikas siirtyy lesken lakimääräisille perillisille perintökaaren mukaisesti.

Leski voi elinaikanaan käyttää perimäänsä omaisuutta varsin rajoituksetta. Hän ei voi kuitenkaan määrätä omalla testamentillaan siitä puoliosuudesta, joka hänen kuoltuaan siirtyy ensin kuolleen puolison sukulaisille.

Lisäsuojaa leskelle testamentilla tai vakuutuksella

Lesken asemaa voidaan turvata lain lähtökohtia pidemmälle esimerkiksi testamentilla tai henkivakuutuksella. Mikäli testamentintekijällä on jälkipolvea, täytyy ottaa huomioon rintaperillisen oikeus lakiosaansa.

On syytä huomata, että avolesken osalta edellä mainitut avio-oikeus ja perintökaaren mukainen vähimmäissuoja eivät tule kyseeseen. Avoleski ei voi koskaan periä omaisuutta puolisoltaan tämän kuoleman johdosta ilman erillistä hänen hyväkseen tehtyä testamenttimääräystä tai henkivakuutuskorvausta.

Teksti: Emilie Lahtela Valokuva: Nina Kaverinen

Julkaistu 29.09.2021