Talous

Neljä mahdollista tulevaisuutta

Skenaariosuunnittelija Charlotte Mattfolk on hahmotellut neljä mahdollista koronakriisin jälkeistä maailmaa. Meidän pitää varautua niihin kaikkiin.

Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu koronakriisin jälkeen – tai edes ensi viikolla. Koronan jälkeiseen elämään voi silti valmistautua ottamalla oppia aiemmista kriiseistä, haastattelemalla asiantuntijoita ja hankkimalla kaiken saatavilla olevan tiedon. Ruotsalaisella liikkeenjohdon konsultilla Charlotte Mattfolkilla on 20 vuoden kokemus skenaariosuunnittelusta.

– Tarkastelemme kehitystä ja rakennamme neljä mahdollista skenaariota eli kehityskulkua. Skenaariosuunnittelussa on tärkeää, että vaihtoehtoja on juuri neljä. Jos tarjolla on kolme mahdollisuutta, ihmisillä on kiusaus valita kultainen keskitie. Kaikki skenaariot ovat mahdollisia, mutta ne eivät välttämättä toteudu kaikkein rajuimmassa muodossaan.

Mattfolk ja hänen kollegansa IAMAI-konsulttiyrityksessä ovat hahmotelleet neljä mahdollista kuvaa maailmasta koronakriisin jälkeen. Ne asettuvat akselille, jonka toisessa päässä on yhteiskunnan nopea toipuminen pandemiasta ja toisessa hidas, vuosia kestävä elpyminen.

Rajusti yksinkertaistettuna skenaariot ovat seuraavat:

1. Läheisyystalous: Tässä vaihtoehdossa tartunta-aallot seuraavat toisiaan, kuolleiden määrä on suuri ja maailmaa koettelevat levottomuudet ja työttömyys. Ihmiset vähentävät matkustamista ja pysyttelevät paikoillaan, minkä seurauksena matkustaja- ja rahtiliikenne vähenee ja paikallinen tuotanto korostuu. Pienet yritykset valtaavat alaa suuryhtiöiltä, ja kestävän kehityksen ja terveyden merkitys kasvaa.

2. Terveysvalvontayhteiskunta: Toisessa skenaariossa talous on pysähdyksissä ja terveydenhuolto on jatkuvasti ylikuormitettu. Koronarokotteen valmistuminen viivästyy, ja jotta yhteiskunta voisi avautua edes vähän, ihmiset suostuvat jatkuvaan valvontaan ja terveystarkastuksiin. Monet yritykset ajautuvat talousvaikeuksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Työttömyys kasvaa.

3. Asiakastarvemonopoli: Epidemia on saatu kuriin, mutta jokaisella on kännykässään sovellus, joka näyttää ihmisten terveydentilan muille. Ne, jotka kieltäytyvät ottamasta sovellusta käyttöön, eivät pääse tietyille julkisille paikoille. Tässä skenaariossa menestyvät mukautumiskykyiset, digitalisoituneet yritykset, joilla on vahva kassa ja jotka osaavat hyödyntää dataa asiakkaiden tarpeista. Ne ihmiset, joilla on varaa, eivät piittaa koronasta, vaan matkustavat, juhlivat ja kuluttavat enemmän kuin koskaan. Sosiaalisten medioiden, tekoälyn ja erilaisten valvontasovellusten merkitys kasvaa.

4. Tiedon globalisaatio: Viimeisessä skenaariossa viruksen leviäminen on saatu kuriin, mutta uusia tartunta-aaltoja tulee toistuvasti. Sen vuoksi ihmiset ovat yhä varovaisempia tavatessaan muita ja liikkuessaan joukoissa. Tässä tilanteessa hyvin digitalisoituneet yritykset selviävät parhaiten. Ihmiset tottuvat työskentelemään yhä enemmän digitaalisesti, ja palvelualojen työttömyys kasvaa. Tiedon merkitys korostuu, ja samalla opiskelusta tulee entistä halvempaa ja helpompaa. Digitaalinen elämäntapa on hyväksi ympäristölle. Fyysisten tavaroiden kulutus vähenee, ja perheen kanssa vietetyn ajan ja oman terveyden arvostus kasvaa.

Mattfolk ei kerro, mikä skenaario hänen mielestään on todennäköisin.

Charlotte Mattfolk

Ikä: 45 vuotta.

Ammatti: Liikkeenjohdon konsultti. Erikoistunut tulevaisuudentutkimukseen, digitalisaatioon ja tekoälyyn. Yksi IAMAI-yrityksen perustajista. IAMAI saattaa yhteen itsenäisiä konsultteja ja asiakasyrityksiä.

Aiempi ura: Ollut johtotehtävissä monissa yrityksissä, viimeksi toimitusjohtajana ruotsalaisessa Cartina-konsulttiyrityksessä.

Asuinpaikka: Saltsjö-Boo, Tukholma.

Perhe: Puoliso Linus Mattfolk ja lapset Maximilian, 17, Emmeline, 13, ja Isabella, 7.

Harrastukset: Lukee paljon, erityisesti tulevaisuutta, tekoälyä ja ihmisen kehitystä käsitteleviä kirjoja. Kuntoilee. Joogaa. Voimistelee lasten kanssa.

– Kriisi vaikuttaa meihin kaikkiin. Mitä kauemmin toipuminen kestää, sitä enemmän yhteiskunta muuttuu ja sitä kipeämpi muutos on, vaikka lopputulos ehkä olisikin myönteinen.

Miten kauan nykytilanne jatkuu?

– Nyt puhutaan, että rokote valmistuu ehkä ensi kesänä. Parhaassakin tapauksessa yhteiskunnan elpyminen kestää kauan. Ihminen liikkuvat entistä pienemmissä piireissä, eivät juuri matkusta työssä eivätkä vapaa-ajalla ja tapaavat vain harvoja, Charlotte Mattfolk kertoo.

– Ihmisten ajattelutapa muuttuu. Useimmat haastateltavamme ovat kiinnittäneet huomiota tolkuttomaan työmatkojen määrään. Onko järkevää, että me kaikki matkustamme jonossa ollaksemme jossakin toimistossa yhtä aikaa? Kannattaako yrityksen maksaa kallista vuokraa toimistosta, joka on tyhjillään, kun ihmiset yhä useammin ovat etätöissä kotona?

Mattfolk näkee muitakin nousevia trendeja kuin etätyön kasvun. Kriisit tuovat usein mukanaan uusia innovaatioita ja liikeideoita. Yritykset joutuvat miettimään uudestaan alihankintaketjunsa, jotka ovat perustuneet ”just in time”-toimituksiin. Ehkä saamme myös tottua terveystarkastuksiin samalla tavalla kuin syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen jouduimme hyväksymään valvontakamerat ja lentokenttien turvatarkastukset, joissa syynätään jokainen shampoopullo.

– Voi olla, että matkoilla, työpaikoilla ja tapahtumissa meiltä mitataan kuume, meidät tutkitaan vartaloskannerilla tai joudumme näyttämään todistuksen terveydentilastamme. Luultavasti eri maissa valitaan erilaiset käytännöt, ja sekin vaikuttaa ihmisten matkustamiseen.

Kuvat: Maja Norrby

Julkaistu 29.05.2020