Kulttuuri

Näin koronan jälkeen matkustetaan

Liikkuminen on aina on ollut osa ihmisen luontoa. Halu kulkea maasta toiseen ja nähdä uusia paikkoja ja kulttuureita on meissä syvällä. Korona pani matkailun tauolle, mutta millaiseksi matkailu muotoutuu pandemian jälkeen?

Ei ole sattumaa, että moni automalli on ollut nimeltään GT eli gran turismo. Perinteisen luksusauton ja varsinaisten urheiluautojen välimaastossa on ollut tila, jossa gran turismo on päässyt kukoistamaan.

Gran turismo on italiaa ja tarkoittaa suurta matkaa. Se on autotyyppi, joka on syntynyt unelmasta matkustaa maiden ja maanosien halki nopeasti ja vaivattomasti – ”effortless”, kuten englantilainen asian ilmaisisi. Perinteisissä mielikuvissa gran turismo on kaksiovinen auto, jossa on tehokas moottori, pitkä konepelti ja silmiä hivelevä muotoilu.

Perinteiset mielikuvat ihmisestä matkailijana ovat muuttumassa. Jo ennen kuin korona leikkasi vuonna 2020 lentomatkoista 66 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, keskustelu lentomatkailusta kävi kuumana. Moni kysyi, mitä mieltä on lennättää ihmisiä maasta ja maanosasta toiseen, kun lentoliikenteen päästöt vaarantavat planeetan terveyden.

Koronapandemia on nostanut keskustelunaiheeksi ihmisten terveyden. Haluammeko tulevaisuudessakin ahtautua muiden ihmisten kanssa lentokoneisiin ja juniin päästäksemme matkakohteisiin, joissa vallitsee samanlainen ihmispaljous?

Voikin käydä niin, että automatkailu kokee uuden tulemisen. Vaikka henkilöauto ilmastonäkökulmasta on vähintään yhtä kyseenalainen liikennemuoto kuin lentokone, se on matkustajalle turvallinen tila. Auton suojissa voi matkailla huolettomasti niin pitkälle kuin tietä ja polttoainetta riittää.

nainen, auto rannalla

Siitä alkuperäisessä gran turismossa on oikeastaan kysymys. Nimen historia juontuu 1600-luvun loppupuoliskolta, jolloin etenkin brittiläisen yläluokan nuorten miesten keskuudessa oli muotia tehdä suuri matka eli ”the grand tour” Manner-Eurooppassa ja tutustua klassisiin taiteisiin ja tieteisiin. Matka saattoi kestää kuukausia tai useita vuosia, ja usein nuorella aristokraatilla oli tukena ja turvana joukko palvelijoita.

Matkailu ennen koronaa, sen aikana ja sen jälkeen

• Vuonna 1950 kaikesta maailman turismista 97 prosenttia suuntautui 15 suosituimpaan kohteeseen. Vuonna 2015 niiden osuus oli hieman yli 50 prosenttia.

• Konsulttiyhtiö McKinsey arvioi, että liikematkustaminen toipuu koronasta hitaammin kuin vapaa-ajanmatkailu. Finanssikriisin aikaan 2009 liikematkojen määrä väheni 13 prosenttia. Turistimatkoissa pudotus oli 7 prosenttia. Liikematkailun palautuminen kriisiä edeltävälle tasolle kesti 5 vuotta. Turismi toipui 2 vuodessa.

• Kansainvälinen liikematkailualan järjestö Global Business Travel Associationin kertoo, että 79 prosenttia sen jäsenistä on perunut kaikki tai useimmat liikematkat koronapandemian aikana.

• Credit Suisse -pankki arvioi, että vuonna 2021 tehdään 65 prosenttia vähemmän liikematkoja kuin vuonna 2019 ja että koronan jälkeenkin taso jää 10–20 prosenttia alhaisemmaksi kuin vuonna 2019.

• YK:n Maailman matkailujärjestön UNWTO:n mukaan vuonna 2019 lähes 60 prosenttia kaikista kansainvälisistä matkoista tehtiin lentämällä. Laivamatkojen osuus oli 5 prosenttia ja junamatkojen 1 prosentti.

• OECD ennustaa, että matkailu on viimeisiä talouden osa-alueita, joilla kysyntä toipuu koronan jälkeen.

Lähteet: yllä mainitut ja The Economist.

Nykyajan matkustaminen on tietysti toisenlaista, mutta edellytykset suureen matkaan maata pitkin nopeasti ja mukavasti ovat parhaat nimenomaan Euroopassa. YK:n alaisen Maailman matkailujärjestön UNWTO:n tilastojen mukaan 35 prosenttia kaikista autoilijoista, jotka ylittävät valtioiden rajoja, on eurooppalaisia. Täällä välimatkat ovat suhteelliset lyhyet ja tiet hyvässä kunnossa.

Eniten massaturismia ja liikematkustamista on kuitenkin kasvattanut lentoliikenne, jossa lipunhinnat ovat halventuneet huimasti. Vuonna 1950 ulkomailla kävi UNWTO:n mukaan 25 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2019 luku oli 1,5 miljardia.

Tammi-lokakuussa 2020 kansainvälinen matkustajaliikenne väheni koronan takia 72 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Pudotus tarkoitti sitä, että viime vuonna matkustajamäärät olivat samalla tasolla kuin vuonna 1990.

Matkailun merkitystä kuvaa se, että taso, joka kolmekymmentä vuotta sitten oli normaali, oli nyt taloussivujen otsikoiden mukaan katastrofi.

Iso kysymys nyt on se, palaavatko matkailijamäärät vuoden 2019 lukemiin sitten, kun pandemia on ohi. Matkailussa on koettu jyrkkiä laskusuhdanteita ennenkin, muun muassa vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen ja vuonna 2009 finanssikriisin jälkimainingeissa. Matkailumarkkinat ovat kuitenkin tähän asti aina  elpyneet nopeasti.

Useimpien arvioiden mukaan tällä kertaa paluu entiseen ei ole yhtä selvää. Pandemian aikana vakiintuneet uudet tavat jäävät todennäköisesti pysyviksi ja muuttavat ainakin liikematkustamista. Tärkeät sopimukset ja myyntineuvottelut hoidetaan tulevaisuudessakin oikeissa fyysisissä tapaamisissa, mutta viikkopalavereihin tai rutiinikokouksiin tuskin enää reissataan.

tyhjä lentokone

Bill Gates arvioi äskettäin New York Timesin haastattelussa, että yli 50 prosenttia liikematkoista jää pois. Kaikki eivät jaa Gatesin näkemystä, mutta kaikki myöntävät, että iso muutos on meneillään.

Muutos luo paineita monelle yritykselle. Perinteiset suuret lentoyhtiöt joutuvat miettimään liiketoimintansa uusiksi. Tähän asti business-luokan osuus lentolipuista on ollut noin 10 prosenttia, mutta ne ovat tuoneet 40 prosenttia tuloista ja 80 prosenttia voitosta. Jo ennen pandemiaa monet yritykset siirsivät työmatkalaisensa turistiluokkaan, mutta tulevaisuudessa koneen etupäässä on entistäkin autiompaa.

Liikematkojen osuus kaikista ulkomaanmatkoista on UNWTO:n mukaan vain 11 prosenttia. 55 prosenttia on vapaa-ajanmatkailua eli turismia. Loput matkoista ovat vierailuja sukulaisten ja ystävien luona tai käyntejä uskonnollisissa kohteissa.

Kysymys kuuluu, miten vapaa-ajan matkailu toipuu ja millaiseksi se kehittyy koronan jälkeen. Liikkumisrajoitusten ja Zoom-kokousten väsyttämien ihmisten voisi olettaa olevan innokkaampia matkailemaan kuin koskaan. Mutta haluavatko he ahtautua lentokoneisiin, joissa istuimet ovat entistäkin tiiviimmässä, jotta lentoyhtiöt voivat paikata pandemian aikana menetettyjä tulojaan? Luultavasti haluavat, ja moneen kohteeseen ei pääsekään muuten kuin lentämällä.

sähköauto

On kuitenkin viitteitä myös siitä, että yhä useampi hakeutuu lomallaan kohteisiin, joissa ei ole ihmismassoja. Myös mahdollisuus laittaa ruokansa itse voi tuntua houkuttelevammalta kuin jonottaminen aamiaisbuffeteissa tai pöydän etsiminen ravintolakatujen tungoksessa.

Ainakin joissakin paikoissa myös maata pitkin matkustaminen uusvanhoihin kohteisiin voi kokea renessanssin. Junamatkailun suosio kasvaa, mutta ahtaissa vaunuosastoissa ja ruuhkaisilla asemalaitureilla tungeksiminen ei houkuttele kaikkia.

Heille auto on mahdollisuus matkustaa omassa rauhassa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta suureen matkaan halki Euroopan klassisen GT-auton ratissa, mutta tavallisellakin autolla voi matkustaa yksilöllisesti ja valita reittinsä oman mielensä mukaan.

Täytyy vain tietää latausasemien ja vetytankkauspaikkojen sijainti. Tulevaisuuden GT-autot nimittäin todennäköisimmin kulkevat sähköllä tai vetykaasulla.

Teksti: Eric Lund  Piirroskuva: Maja Norrby  Valokuvat: Shutterstock

Julkaistu 28.04.2021