Talous

Miten varautua yleistyviin huijauksiin?

Erilaisia huijauksia on liikkeellä nykyään paljon. Huijariin voi törmätä niin internetissä, sähköposti- tai tekstiviestissä kuin puhelimessa. Jo muutama helppo keino auttaa lankeamasta ansaan, ja vahingon sattuessa kannattaa toimia ripeästi.

luottokortin tietojenkalastelu - kasoja luottokortteja
Kuva: Shutterstock

Oletko joskus saanut puhelun ulkomaiselta sijoitusneuvojalta, joka haluaa sinun sijoittavan osakkeisiin tai rahastoihin, joiden tulevaisuudennäkymät ovat ”hyvät”? Tai oletko saanut pankin, viranomaisen tai jonkin yrityksen nimissä sähköpostia, jossa sinua kehotetaan tunnistautumaan tai vahvistamaan tili- tai korttitietosi? Tällaisessa tilanteessa kannattaa olla varuillaan, sillä kyseessä on todennäköisesti tilaisuutta kärkkyvä rikollinen.

Nordea Private Bankingin sijoitusjohtaja Riitta Casacci-Pihlava joutui tämän vuoden alussa todentamaan, miten nokkelia ja nopealiikkeisiä rikolliset voivat olla. Hänen asiakkaansa oli joutunut sähköpostihuijauksen kohteeksi, ja petostelija oli onnistunut pääsemään käsiksi asiakkaan tiliin.

– Oli järkyttävää huomata, miten nopeassa tahdissa tililtä oli tehty isoja siirtoja, Casacci-Pihlava kuvailee.

Riitta Casacci-Pihlava

Nordea Private Bankingin sijoitusjohtaja Riitta Casacci-Pihlava

Petostelu on kansainvälinen teollisuudenala

Verkossa tapahtuvat petokset ovat lisääntyneet viime vuosien aikana nopeasti, kertoo Nordeassa Suomen petosviestinnästä vastaava asiantuntija Annukka Multanen.

– Petostelu on kehittynyt kansainväliseksi teollisuudenalaksi, jonka rikoshyöty on Suomessa poliisin mukaan miljoonia euroja vuositasolla. Toiminta on hyvin organisoitua, Multanen sanoo.

Rikollisryhmät liikkuvat nopeasti maiden välillä ja valitsevat uusia teemoja kampanjoilleen. Kansainvälisesti menetykset ovat merkittäviä, ja vaikka päätekijöitä ajoittain saadaan tuomittua ja vangittua, jatkuu toiminta uudessa paikassa ja uusien tekijöiden toimesta.

Huijaustapoja on monenlaisia. Iso osa huijauksista on kalastelua, jolla pyritään urkkimaan henkilöiden verkkopankkitunnuksia tai korttitietoja. Kalastelua tehdään sähköpostitse, puhelimitse ja tekstiviestitse.

Sähköposti, jossa viestin lähettäjän oikea henkilöllisyys peitetään, on myös yleinen rikollisten suosima kanava. Huijaussähköpostit ovat kehittyneet viime vuosina. Hyvällä kieliasulla ja napakalla tekstillä vastaanottaja saadaan toimimaan rikollisen ohjeiden mukaan. Kun linkin kautta vielä aukeaa taidokkaasti tehty huijaussivu, ei vastaanottaja välttämättä edes huomaa olevansa huijauksen kohteena.

− Petostelijat ovat paitsi luovia, myös taitavia. He käyttävät hyväkseen uskottavia tarinoita, jotka vetoavat tunteisiin. Lisäksi he osaavat rakentaa verkkosivuja ja linkkejä, joita on vaikea erottaa aidoista, Multanen selostaa.

Annukka Multanen
Annukka Multanen

Petosyrityksiä ei voi estää, mutta menetyksiä voi

Tämän vuoden tammi–kesäkuussa Suomen poliisille on tehty yli 900 rikosilmoitusta tietoverkkoavusteisista petoksista. Niiden rikosvahinko on yhteensä 13,5 miljoonaa euroa. Pankkien nimissä tehtyjä petoksia on kirjattu samana aikana yli 360 kappaletta, ja niiden rikosvahinko on 5 miljoonaa euroa.

Huijauksilta voi suojautua muutamalla helposti muistettavalla keinolla. Tuntemattomia linkkejä ei pidä klikata eikä laitteelle pidä ladata sovelluksia, joiden julkaisijasta ei ole varma. On myös hyvä muistaa, että pankki tai muut viranomaiset eivät koskaan pyydä pankkisalaisia tietoja puhelimitse tai viestillä.

Moni menee palveluntarjoajien verkkosivuille hakukoneen kautta, mutta sitä Multanen kehottaa välttämään, jottei vahingossa päädy huijaussivustolle.

– Hakukonehuijaukselta voi suojautua, kun käyttää kirjanmerkkiä tai kirjoittaa itse verkkosivun osoitteen selaimen osoitekenttään. Varsinkaan sivustoille, joille kirjaudutaan pankkitunnuksilla, ei pidä hakeutua hakukoneiden, kuten Googlen tai Bingin kautta.

– Pankkiasioissa verkko- ja mobiilipankin kautta tapahtuva viestintä on turvallisin tapa lähettää ja vastaanottaa viestejä. Pankki ei koskaan kysy pankkitunnuksia sähköpostilla, tekstiviestillä tai puhelimitse, Multanen muistuttaa.

Usein huijarit vetoavat kiireeseen. Asian nopean hoitamisen tärkeys voi saada unohtamaan varovaisuuden ja toimimaan huijarin ohjeiden mukaan. Ammattirikollinen osaa esiintyä vakuuttavasti ja on määrätietoinen ohjatessaan tilannetta haluamaansa suuntaan. Jälkikäteen huijauksen uhri voi ihmetellä itsekin, miten kaikki tuntui niin uskottavalta ja aidolta.

– Ennen kuin toimit viestin pyynnön mukaisesti, soita heti ja varmista palveluntarjoajalta, esimerkiksi pankista, onko viesti aito. Pankissa voidaan nopeasti tarkistaa viestin oikeellisuus ja auttaa asiakasta asian selvittelyssä, sijoitusjohtaja Riitta Casacci-Pihlava puolestaan opastaa.

Private Banking -asiakaspalvelun ripeän ja asiantuntevan toiminnan ansiosta Casacci-Pihlavan asiakkaan menetykset saatiin rajattua.

– Onneksi asiakkaani huomasi tilanteen ja otti yhteyttä, ennen kuin vahinko ehti kasvaa suuremmaksi. Valjastimme useita henkilöitä sulkemaan palveluita ja kortteja.

Haluatko tietää enemmän erilaisista huijausmuodoista? Lue lisää osoitteessa nordea.fi/turvallisuus

Teksti: Johanna Enkvist ja Mari Yli-Sirniö

Julkaistu 31.08.2021