Kulttuuri

Miksi aika kuluu hitaammin pandemian aikana?

Tuhat yksi, tuhat kaksi, tuhat kolme... Miksi aika matelee odotushuoneessa ja kiitää hauskalla illallisella? Vastaus on nimeltään la durée!

Olet ehkä todennut, että pandemia-aikana yksi kuukausi tuntuu kolmelta. Mutta miksi näin on? Etsimme vastauksia ranskalais-englantilaiselta filosofilta ja kirjailijalta, Nobel-palkitulta Henri Bergsonilta (1859–1941).

Teoksessaan Time and Free Will: An Essay on the Immediate Data of Consciousness (1889) Bergson väittää, että ajalla on kaksi puolta: objektiivinen puoli kuten kelloissa ja aikatauluissa sekä subjektiivisempi puoli, jota hän kutsuu termillä la durée.

Henri Bergson

La durée tarkoittaa kestoa: aikaa, joka tunnetaan, eletään ja koetaan. Kahdella eri tunnilla on täysin erilainen kesto. Kahden eri ihmisen kokema tunti voi olla täysin erilainen. Bergsonin mukaan kahdella sekunnilla ei voi koskaan olla täsmälleen samaa durée.

Kun pandemia oli juuri puhjennut, monet kokivat uutuudenviehätystä, ostivat uudet juoksukengät ja uudistivat kotia. Lisäksi oli kevät. Välillä oli ehkä tylsiä hetkiä, mutta keskimäärin kevään kuukaudet kuluivat suhteellisen ripeästi.

Syksyllä ja talvella iski toinen virusaalto, ja äkkiä aika tuntui hidastavan vauhtiaan. Seuraava viikko tai kuukausi tuntuu kuluvan hitaammin, koska olemme uupuneet epävarmuudesta ja suunnitelmien puutteesta: milloin pääsee seuraavalle matkalle tai isoihin juhliin?

Bergsonin mukaan ajan subjektiivinen ”nopeus” liittyy toimintavapauteen. Kun odotat kutsua lääkärin tutkimukseen, et voi tehdä juuri muuta kuin odottaa. Hauskalla illallisella olet vapaasta tahdostasi, huvin vuoksi ja hetken ajan kaikki voi tuntua mahdolliselta.

Juuri tästä syystä talvi ei ole koskaan tuntunut pidemmältä kuin nyt, kun elämämme on todella rajoitettua.

Julkaistu 29.01.2021