Henkilökuvia

Mahdollisuuksien avaruus

Satelliitteja valmistava ICEYE aikoo kuvata maapallon joka kolkan muutaman tunnin välein. Kun suomalaisyhtiö lähtee avaruuteen, businessmahdollisuudet ovat rajattomat.

Vaikka Pekka Laurilan työn ydin on nykyisin aivan muualla, joka viikko hän palaa perusasioiden äärelle vähintään sen verran, että kirjoittaa muutaman rivin koodia.

Suomi ei ole tullut tunnetuksi avaruusteknologian edelläkävijänä, mutta tilanne on muuttumassa. Espoossa sijaitseva Iceye on lähettänyt avaruuteen jo kolme satelliittia, ja lisää on suunnitelmissa. Niiden avulla yritys tuottaa asiakkailleen kuvia alueilta, joilta ei tähän mennessä ole ollut saatavilla luotettavaa tai riittävän tuoretta tietoa.

Yritys sai alkunsa teekkareiden halusta rakentaa piensatelliitteja, ja kaupallinen tarve niille löytyi arktisen alueen jäätilanteen tarkkailusta. Siellä liikkuvat yhtiöt, esimerkiksi öljyteollisuuden edustajat, tarvitsevat mahdollisimman reaaliaikaista tietoa, ja piensatelliitteihin upotetuilla tutkainstrumentilla sitä on mahdollista tuottaa.

– Lähdimme miettimään, mitä piensatelliiteilla voi tehdä, ja totesimme, että kukaan ei tuota nopeasti ja luotettavasti kuvamateriaalia maapallon eri puolilta, yrityksen toinen perustaja ja strategiajohtaja Pekka Laurila kertoo.

Pekka Laurilan uran hienoimpia hetkiä on ollut se, kun Iceyen ensimmäinen satelliitti laukaistiin avaruuteen alkuvuonna 2018. Siitä alkoi kova kehitystyö, joka jatkuu edelleen, sillä jokaisesta uudesta satelliitista halutaan tehdä aiempia parempi. Satelliittikuva: Iceye

Pekka Laurila

Työ: Iceyen strateginen johtaja ja toinen perustaja.

Ura: Kehitti ennen Iceyeta Aalto-1-satelliittia, joka oli ensimmäinen Suomessa suunniteltu ja valmistettu satelliitti.

Opinnot: Opiskeli geomatiikkaa eli maanmittausta Aalto-yliopistossa Espoossa.

Huomioitavaa: Nousi amerikkalaisen talousmedia Forbesin nuoria vaikuttajia ja innovaattoreita kokoavalle 30 under 30 -listalle vuonna 2018.

ICEYE kuvaa maapalloa tutkainstrumentilla, joka ei tarvitse auringon valoa toimiakseen. Kuvaaminen onnistuu pilvipeitteen läpi ja myös yöllä, toisin sanoen milloin tahansa, ja se ei ole tavallisilla satelliittien kameroilla ollut mahdollista.

Toinen yrityksen innovaatio on lähettää avaruuteen niin iso määrä satelliitteja, että ne kattavat kaikki maapallon alueet muutaman tunnin aikajänteellä.

– Toistaiseksi ei ole mahdollista saada joka päivä kuvaa maapallon jokaisesta pisteestä, Laurila sanoo.

Tällaiseen päivitystiheyteen on ICEYElla vielä matkaa, vaikka jo nykyisellä kolmella satelliitilla pystytään kuvaamaan koko maapalloa.

Avaruus oli pitkään pelkästään valtioiden temmellyskenttää, sillä teknologia oli valtavan kallista ja projektit kestivät vuosikymmeniä. Sitten yritykset ryhtyivät pohtimaan, voisiko avaruuteen päästä helpommin. Laukaisujen hinnat laskivat ja tekniikka kehittyi harppauksin.

Tämän uuden avaruusbuumin tunnetuin edustaja on sähköautoyhtiö Teslan perustajan, Elon Muskin Space X. Yrityksen tavoitteena on muun muassa luoda ihmiskunnalle pysyvä yhteiskunta Marsin pinnalle. Siihen verrattuna suomalaisyrityksen suunnitelmat tuntuvat jo hyvin realistisilta.

Iceye sai alkunsa piensatelliitteja rakentaneesta työryhmästä Aalto-yliopistolla. Kuva: Iceye

Halpaa avaruuden valloittaminen ei silti missään tapauksessa ole. Yksi ICEYEn piensatelliitti maksaa miljoonia, ja sen kuljettaminen avaruuteen miltei saman verran.

– Satelliitin kuljettaminen avaruuteen maksaa nyt joitain kymmeniä tuhansia euroja kilolta. Perinteisesti satelliitit ovat maksaneet satoja miljoonia tai jopa miljardeja, Laurila kertoo.

Tähän mennessä ICEYE on lähettänyt avaruuteen kolme satelliittia. Saavuttaakseen tavoittelemansa kattavuuden ja reaaliaikaisuuden, satelliitteja ja niihin upotettuja tutkakameroita tarvittaisiin vielä 15 lisää.

– Yksittäinen valtio voi saada kolme satelliittia, joten saavutamme uniikin edun vasta, jos meillä on kymmeniä satelliitteja.

Edelliset kaksi ICEYEn satelliittia ammuttiin avaruuteen kesällä 2019, ja seuraavaa laukaisua suunnitellaan vielä vuoden 2020 aikana. Tarkoitus on, että tänä vuonna avaruuteen voidaan lähettää jopa 6–8 satelliittia lisää. Uusia laukaisuja ei tehdä kovin tiuhaan, koska yritys lisää kuvaamisen kapasiteettia kysynnän mukaan. Yksittäisen uuden satelliitin valmistus ei vie kuin muutamia kuukausia, vaikka yritys kehittää teknologiaa laukaisujen välillä.

Alkuaikoina vain harva uskoi Iceyen mahdollisuuksiin menestyä, mutta perustajat jaksoivat jatkaa uuden teknologian kehittämistä ja rahoituksen hakemista. Satelliittikuva: Iceye

Make impossible possible. ICEYEn konttorin seinälle ripustetussa julisteessa kiteytyy jotain oleellista yrityksen tarinasta. Kun kaksi Aalto-yliopiston teekkaria sai vuonna 2012 päähänsä perustaa yrityksen, joka lähettää avaruuteen kymmeniä piensatelliitteja, moni piti ajatusta hulluna.

ICEYEn juuret ovat Aalto-yliopiston Aalto I -satelliitin rakennustiimissä, missä Pekka Laurila ja Rafal Modrzewski olivat mukana. He perustivat yrityksen ja ryhtyivät hankkimaan sille rahoitusta, mutta olivat molemmat tiukasti mukana tutkasatelliitin prototyypin rakentamisessa.

– Yrityksen alkutaival oli hyvin insinöörivetoinen, ja ensimmäiset 15 työntekijää olivat kaikki insinöörejä. Edelleen yrityksen johtamisen auktoriteetti tulee siitä, että meillä on omaa osaamista, vaikka emme olekaan enää parhaita osaajia, Laurila kertoo.

Uuden ja kalliin teknologian kehittäminen ei olisi ollut mahdollista ilman sijoittajia. Alkuun ei olisi päästy ilman suomalaista innovaatioekosysteemia, missä rahoitusta myönnetään hyvin alustaville ideoille.

– Aalto-yliopisto ja silloinen Tekes rahoittivat prototyypin rakentamista siinä vaiheessa, kun riski oli vielä valtava. Niiden ansiosta saimme valmiiksi prototyypin, jolla pystyimme osoittamaan, että suunnitelmamme on mahdollista toteuttaa.

Iceyella satelliitteja suunnittelee ja rakentaa kansainvälinen tiimi, sillä haussa ovat jatkuvasti olleet avaruusteknologia-alan parhaat osaajat. Kuva: Iceye

Iceye

Suomalainen avaruustekniikka-alan start-up, joka kehittää mikrosatelliitteja ja tutkakameroita hyödyntävää kuvauspalvelua.

Perustettu vuonna 2014.

Toimitusjohtaja Rafal Modrzewski, joka on myös yrityksen toinen perustaja.

Asiakkaina muun muassa öljy-yhtiö ExxonMobil ja teknologiafirma ST Engineering Geo-Insights.

Pääkonttori sijaitsee Espoossa.

Rahoitusta on tullut myös EU:n Horisontti-ohjelmasta ja EU:n avaruusjärjestö ESA:n Kopernikus-ohjelmasta. Isoin merkitys on kuitenkin ollut Kalifornian Piilaaksosta haetuilla riskikasvusijoituksilla.

– Tuote ja tiimi ovat olleet riittävän uniikkeja, jotta rahoituksen potentiaali on ollut helppo perustella, vaikka olemmekin Suomessa. Mukana on ollut tuuriakin, että olemme löytäneet ne, jotka ovat olleet riittävän pitkäjänteisiä.

Kaikkiaan ICEYE on kerännyt noin 50 miljoonan euron rahoituspotin, mikä on vaatinut perustajilta myös luovuutta ja eri rahapurojen yhdistelemistä.

– Joka rahan perässä ei kannata juosta, mutta on selvää, ettei ole yhtä miljardööriä, joka rahoittaisi kaiken. Meillä on ollut mahtavia konkareita neuvonantajina, mutta rahoituksen hakemista ei opi, jos ei sitä itse tee.

ICEYEn toimisto sijaitsee Espoossa Aalto-yliopiston kampuksen laitamilla. Alakerrassa on yliopiston ruokala, mutta ylimmän kerroksen konttori näyttää samalta kuin minkä tahansa it-firman toimisto. Äkkiseltään on vaikea kuvitella, että täällä rakennetaan satelliitteja, mutta näin asia on ollut alusta asti.

Strategiajohtaja Pekka Laurila kertoo Iceyen tähtäävän tutkateknologiallaan maailman johtavaksi toimijaksi. Satelliittikuva: Iceye

– Haluamme tehdä mahdollisimman suuren osan ketjusta itse, sillä sen ansiosta pystymme joka päivä kokeilemaan, toimivatko asiat niin kuin haluamme. Iteraationopeus on meille älyttömän tärkeää, eikä ole järkeä kasvattaa valmistamisen volyymia sen kustannuksella.

Etuna on myös se, että satelliittien suunnittelijat ja rakentajat ovat samassa paikassa, mikä helpottaa kommunikaatiota. Suunnittelijat saavat tiedot rakentamisen ongelmista suoraan ja välittömästi sen sijaan, että tietoa jouduttaisiin ehkä onkimaan alihankkijalta pitkäänkin.

Lisäksi Espoosta johdetaan satelliittien operaatioita. Avaruudessa kelluvat satelliitit vaativat jatkuvaa seurantaa, vaikka suurin osa ylläpidosta onkin automaattista.

– Satelliitin tekijä näkee läheltä, miten satelliittia käytetään, ja on tarvittaessa syvällisenä teknisenä tukena. Osaaminen ja koko tuotantoketjun hallinta on meille tärkeä kilpailuetu.

Tulevaisuudessa ICEYE suunnittelee tuottavansa aivan uudenlaisia palveluita esimerkiksi finanssialalle ja vakuutusyhtiöille. Molemmat voisivat luoda uusia tuotteita, jos niille olisi tarjolla luotettavaa, neutraalin tahon tuottamaa tietoa.

– Finanssialalla tiedolla treidataan, ja me voisimme tuottaa luotettavaa tietoa esimerkiksi siitä, kuinka monta autoa on jonkin liikeketjun parkkipaikalla tai kuinka paljon raakaöljyä on varastoituna jossain paikassa. Vakuutusyhtiöitä voisimme auttaa esimerkiksi tulvien tarkkailussa, Laurila visioi.

Teksti Sanna Sevänen Kuvat Jussi Ratilainen

Julkaistu 01.04.2020