Henkilökuvia

Maailmantalouden tähystäjä

Tuuli Koivu saa tehdä työkseen sitä, mistä nauttii eniten: seurata, mitä maailmassa tapahtuu. Koivu aloitti Nordean Suomen pääekonomistina runsas vuosi sitten. Hän toivoo, että kuluttajat uskaltaisivat nyt kuluttaa ja yritykset investoida, jotta talous elpyisi koronakriisistä.

Tuuli Koivu on seurannut pitkään kansainvälistä taloutta ja erityisesti Kiinan kehitystä. Hän näkee, että Kiinan talouden elpyminen on tärkeää myös koronakriisistä toipumisessa.

Tuskin kukaan osasi ennustaa, millainen talouden äkkipysähdys olisi edessä, kun uusi, pelottava virustauti alkoi levitä Kiinan Wuhanissa.

Pandemia ja sen seuraukset yllättivät myös Tuuli Koivun, joka työskentelee Nordean Suomen pääekonomistina. Vielä tammikuussa oltiin toiveikkaita, että tauti saataisiin tukahdutettua Kiinassa.

– Hyvin nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että shokki maailman taloudelle on paljon suurempi, jos virus alkaa levitä myös länsimaissa. Vaikutukset ovat helposti kymmenkertaiset verrattuna siihen, että virus olisi pysynyt vain Kiinassa.

Suomen taloudessa syvin sukellus nähtiin maalis–huhtikuussa. Nyt tilanne näyttää jo valoisammalta, mutta epävarmuutta on edelleen paljon.

Tuuli Koivu

Perhe: Mies ja 8-vuotias tytär

Ura: On työskennellyt ekonomistina Suomen Pankissa, Euroopan Keskuspankissa sekä valtiovarainministeriössä. Aloitti Nordeassa ekonomistina 2016 ja Suomen pääekonomistina helmikuussa 2019.

Koulutus: Kauppatieteiden tohtori, teki väitöstutkimuksensa Kiinan rahapolitiikasta.

Kirja yöpöydällä: Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin

– Kukaan ei tiedä, tuleeko virus uudella voimalla jossain vaiheessa, vai pystymmekö pitämään sen aisoissa. Tämä on varmasti pelästyttänyt sekä kuluttajat että yritykset. Tulevaisuuden näkymä ei ole kovin ruusuinen, jos pelätään tulevaa eikä uskalleta ottaa riskejä, Koivu pohtii.

Utelias ja innostunut ekonomisti

Kun Tuuli Koivu aloitti työt ekonomistina Suomen Pankissa vuonna 2001, hän sai työtovereikseen alan konkareita, joilla oli työuraa takana jo 30 tai 40 vuotta. Silti he ryntäsivät aamulla ensimmäiseksi päätteen äärelle katsomaan, mitä yön aikana oli tapahtunut.

– He olivat onnistuneet säilyttämään intonsa ja hurjan kiinnostuksensa taloustapahtumiin. Silloin ajattelin, että voisinpa itse olla samanlainen.

Ja kyllähän Koivusta sellainen on tullutkin. Uteliaisuus, halu oppia uutta ja into seurata maailman tapahtumia kantavat edelleen kiireisessä työssä.

– Ekonomistin työhän on valtavan hieno työ. Saan palkkaa siitä, että seuraan, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, hän sanoo ja hymyilee.

Yksi pankkiekonomistin tehtävistä on kääntää talouden kiemurat kielelle, jota maallikotkin ymmärtävät. Koivu on saanut kiitosta juuri tästä: hän puhuu taloudesta selkeästi ja ymmärrettävästi.

Olet työskennellyt ekonomistina monessa näköalapaikassa, kuten Suomen Pankissa ja Euroopan Keskuspankissa. Millainen näköalapaikka Nordea on verrattuna muihin?

– Nordeassa työn rikkaus ovat asiakassuhteet. Tapaan vuoden aikana paljon yrityksiä ja pystyn sieltä ammentamaan talouden trendejä sekä sitä, miten yritykset kokevat suhdannevaihtelut. Asiakkailta tuleva informaatio on ehdottomasti tämän työn suola.

Asteittain kohti normaalia

Nordea julkaisi toukokuun lopussa talousennusteen, jonka mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna seitsemän prosenttia, mutta toipuu ensi vuonna neljän prosentin kasvuun.

Koronakriisi poikkeaa aiemmista talouskriiseistä siinä, että se on iskenyt erityisesti yksityiseen kulutukseen. Koivu toivoo talouteen nyt positiivista kierrettä.

Pankin maksukorttidatan perusteella yksityinen kulutus on palautunut kesäkuussa jo koronakriisiä edeltävälle tasolle, mutta toimialakohtaiset erot ovat edelleen suuria. Keväällä kulutus romahti keskimäärin neljänneksellä, monella alalla paljon sitäkin enemmän.

Tuuli Koivun mukaan koronakriisi poikkeaa aiemmista talouskriiseistä siinä, että se on iskenyt nimenomaan yksityiseen kulutukseen. Lohdullinen puoli tässä on, että kuluttajat voivat myös nostaa talouden suosta.

– Yleensä talouskasvu tarvitsee tuekseen työmarkkinauudistuksia tai innovaatioita, joilla parannetaan tuottavuuskehitystä. Nyt toipuminen on siinä mielessä helpompaa, että tarvitsee vain palata asteittain kohti normaalia.

Koivu toivoo, että kuluttajat rohkenisivat nyt kuluttaa, jotta talouden pyörät saataisiin pyörimään. Toisaalta hän ymmärtää, että monessa perheessä on nyt taloudellisesti tiukkaa, kun ihmiset ovat joutuneet lomautetuksi tai menettäneet työnsä.

– Positiivisen kierteen synnyttäminen on nyt todella tärkeää. Kun kampaajilla ja tarjoilijoilla on töitä, he uskaltavat kuluttaa omassa elämässään ja luovat osaltaan työpaikkoja.

Teollisuus kärsii viiveellä

Osa toimialoista tulee Koivun mukaan kärsimään koronakriisistä pitkään. Sellaisia ovat esimerkiksi matkailu, mahdollisesti myös teollisuus.

– Teollisuuteen huonommat uutiset tulevat todennäköisesti viiveellä, hän toteaa.

Yritykset saattavat vältellä investointeja pelätessään viruksen toista aaltoa tai muita mahdollisia uhkakuvia. Voikin viedä useamman vuoden, ennen kuin kriisiä edeltänyt bruttokansantuote saavutetaan.

Pahin tilanne olisi, jos virus tekisi syksyllä toisen aallon ja tiukat rajoitukset jouduttaisiin ottamaan käyttöön uudelleen. Silloin myös talousennusteita olisi korjattava roimasti alaspäin.

Vapaa-ajallaan Tuuli Koivu ulkoilee paljon ja viettää aikaa perheensä kanssa. Luonnossa liikkuminen, hiihto ja suunnistus ovat hänelle rakkaita harrastuksia.

Viime viikot näyttävät kuitenkin rohkaisevilta: epidemia on Suomessa laantunut, rajoituksia on voitu purkaa ja talous on lähtenyt elpymään.

Uskotko, että matalien korkojen aika jatkuu?

– Kyllä se siltä näyttää. Keskuspankit näkevät suuren deflaation riskin, ja silloin rahapolitiikalla pitää elvyttää. Meillä on tällä hetkellä niin paljon ihmisiä työttömänä, että se tulee varmasti vaikuttamaan kustannus- ja hintapaineisiin laskevasti lähivuodet.

Miten Nordea pyrkii tukemaan asiakkaitaan koronakriisin keskellä?

– Lyhennysvapaat ovat varmasti yksi tärkeä varaventtiili talouteen kuluttajille. Me ekonomistit olemme myös kantaneet kortemme kekoon tarjoamalla mahdollisimman ajankohtaista tietoa ja oman näkemyksemme siitä, miltä talouskehitys jatkossa näyttää.

Teksti: Virpi Ekholm Kuvat: Jussi Ratilainen

Julkaistu 05.07.2020