Henkilökuvia

Luottamus on Pohjoismaiden vahvuus

Tanskalainen liiketoimintakonsultti Søren Juul Jørgensen uskoo, Pohjoismaat peittoaa Piilaakson ainakin yhdessä asiassa. Täällä on parempi tehdä yhteiskunnallisesti hyödyllisiä innovaatioita, joille on muuttuvassa maailmassa juuri nyt enemmän tilausta kuin koskaan.

Søren Juul Jørgensen on entinen Tanskan pääkonsuli, joka nyt auttaa työkseen yrityksiä tekemään kestäviä valintoja. Hänen konsulttitoimistonsa ForestAvenue toimii San Franciscossa, Kööpenhaminassa ja Brysselissä, ja keskittyy yritystoimintaan, joka tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

Ennen tätä hän ehti tehdä mittavan uran isoissa, kansainvälisissä yrityksissä ja työskennellä useissa maissa ja kaupungeissa. Jørgensen siis todella tietää, mistä puhuu, kun hän sanoo, että pohjoismainen rehellisyys ja luottamus ovat erinomainen kasvualusta kestävälle yritystoiminnalle.

Hän myös auttaa yrityksiä toimimaan maailmassa, jossa tekoäly ja muu disruptiivinen teknologia ovat arkipäivää. 

Datajättien holtiton tapa käsitellä ihmisten tietoja on luonut luottamuskriisin. Uskotko, että Pohjoismailla olisi annettavaa maailmalle luottamuksen ja vastuullisuuden suhteen? 

– Kyllä. Niin sanotun valvontakapitalismin kasvu ja digitalisaation varjopuolet ovat murentaneet ihmisten luottamusta. Luottamus perustuu ihmisten välisiin suhteisiin ja yhteisiin arvoihin, Jørgensen sanoo.

Läpinäkyvyys ja sääntöjen noudattaminen ovat välttämättömyys, jotta ihminen voi luottaa siihen, että hänen antamiaan tietoja säilytetään ja käytetään oikein.

– Pohjoismaiden valtti on avoimuuden ja sääntöjen noudattamisen perinne. Se koskee myös valtion toimintaa. Henkilötunnuksen käyttö ja kaikki se tieto, joka julkisella vallalla on meistä, usein hämmästyttää yhdysvaltalaisia. Huoli voi olla aiheellistakin. Silti se, että Pohjoismaat ovat maailman vähiten korruptoituneita valtioita, osoittaa, että luottamus ja sääntöjen noudattaminen ovat täällä vahvoilla.

Myös julkisen ja yksityisen sektorin pitkä yhteistyön perinne varmasti vaikuttaa?

Søren Juul Jørgensen

Syntynyt 1964.

Koulutukseltaan oikeustieteen maisteri.

Ura: Oli vuosina 2014–2018 Tanskan pääkonsulina San Franciscossa ja johti siellä Tanskan innovaatiokeskusta. Perusti vuonna 2018 ForestAvenue-konsulttitoimiston. Työskennellyt lisäksi muun muassa Mærsk Datan ja IBM:n palveluksessa.

Mistä tunnetaan: Stanfordin yliopiston ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden keskuksen teknillisen neuvontaryhmän perustaja. Kehittää digitaalisen vastuullisuuden ohjeita yhdessä kansainvälisten finanssiyritysten kanssa.

Suvun historia: Jørgensenin isoisän isä matkusti 1900-luvun alussa Yhdysvaltoihin, patentoi siellä kumin devulkanointimenetelmän ja myi sen käyttöoikeudet. Palattuaan Tanskaan hän perusti kumitehtaan, joka nykyään toimii nimellä Codan Gummi.

– Ilman muuta. Julkisella sektorilla on Pohjoismaissa paljon isompi rooli kuin Yhdysvalloissa. Pohjoismaissa julkisia palveluja on enemmän ja niiden tehtävät ovat laaja-alaisempia kuin USA:ssa. Julkinen sektori voi olla asiakas tai yhteistyökumppani, ja se voi tuottaa dataa ja rakentaa kehitysympäristöjä.

Tanskassa hyvä esimerkki tästä ovat Jørgensenin mukaan tutkijoiden ja elinkeinoelämän yhteiset ilmastopaneelit. Saman perinteen pohjalta viranomaiset ja elinkeinoelämä voisivat ehkä myös luoda eettiset ohjeet digimaailmaan.

Pohjoismaisten pääomasijoittajien yhteistyöverkosto Nordics.vc julkaisi vuonna 2019 raportin Pohjoismaiden sijoitusmarkkinoista. Sen mukaan 75 prosenttia pääomasijoittajista uskoo, että yhteiskunnalliset haasteet ovat yrityksille tärkeämpi toimintakenttä kuin koskaan ennen ja niiden merkitys kasvaa 2020-luvulla.

Kiinnittävätkö yrittäjät Pohjoismaissa enemmän huomiota innovaatioiden yhteiskunnallisiin vaikutuksiin kuin Piilaaksossa?

– Kyllä minusta. Tosin Piilaaksossakin on tavallista, että startup-yritys asettaa tavoitteekseen ratkaista globaaleja ongelmia. Esimerkiksi Impossible Foods valmistaa kasvipohjaisia lihan korvikkeita, jotka auttavat ilmastokriisin ratkaisussa. Mutta esimerkiksi Tanskassa kaikki energia-alan yritykset, kuten Vestas, Grundfos ja monet muut, ovat jo kauan sitten tajunneet, että ekologisesti kestävät ratkaisut ovat hyvä bisnes.

Uudempien menestyneiden kasvuyritysten joukosta Jørgensen poimii esimerkeiksi tanskalaisen Jamiipayn, joka kehittää pankkiyhteyspalveluja kehitysmaihin, sekä tanskalaisen Too Good To Go:n ja ruotsalaisen Karman, joiden ratkaisuilla ehkäistään ruokahävikkiä. Lisäksi hän mainitsee digitaalisia potilasasiakirjoja tuottavan Doctrinin ja tanskalaisen Acuminorin, joka kehittää ratkaisuja taloudellisen rikollisuuden torjuntaan.

Jørgensen toimii itse mentorina ja neuvonantajana useille tanskalaisille teknologia-alan startup-yrityksille.

Ovatko sijoittajat nykyään innokkaampia investoimaan liiketoimintaan, joka pyrkii ratkaisemaan maailman ongelmia, kuin vaikkapa viisi vuotta sitten?

– Aivan selvästi. ”Impact investment” eli vaikuttavuussijoittaminen on yleistynyt valtavasti viime vuosina. Ihmiset haluavat yhdistää tuottavan sijoittamisen ja mahdollisuuden tehdä hyvää.

Tuoreita esimerkkejä ovat Jørgensenin mukaan verkkomaksupalveluja tarjoavan Klarnan, Mojang- ja King-peliyhtiöiden sekä H&M:n yhteinen rahasto, joka aikoo sijoittaa 100 miljoonaa euroa nälänhädän, köyhyyden ja ilmastokriisin torjuntaan. Samansuuntaisia tavoitteita on vaikuttavuussijoittajien verkostoilla, kuten Nordic Impact Hubilla ja Nordic Impact Investment Networkillä.

Nordics.vc:n raportin mukaan puolet pohjoismaisista sijoitusrahastoista, etenkin Ruotsissa, ottaa investointisijoituspäätöksissään huomioon sosiaaliset ja eettiset tekijät.

– USA:ssa maailman suurin varainhoitoyritys BlackRock on muuttanut sijoitustrategiaansa. Se vähentää fossiilitalouden osuutta ja painottaa ympäristöystävällisiä, kestäviä sijoituskohteita. Yhä useammat sijoittajat myös liittyvät Climate Action 100+ -hankkeeseen, jolla yritetään vaikuttaa suurimpiin saastuttajiin.

Millaista on kehittää kestävää yritystoimintaa Yhdysvaltain länsirannikolla, kun Valkoisen talon isäntänä on ihminen, joka kiistää ilmastonmuutoksen olemassaolon?

– Ilmapiiri USA:n länsirannikolla on aivan erilainen kuin vaikkapa Keskilännessä. Pitää myös muistaa, että liittovaltiotason ilmastopoliittinen linja on eri asia kuin se, mitä tapahtuu osavaltioissa ja markkinoilla.

Vaikka poliitikot – tai osa heistä – kiistelevät yhä ilmastonmuutoksesta, sijoittajat ymmärtävät Jørgensenin mukaan, mitä on tapahtumassa, ja ympäristöystävällisiin investointeihin virtaa rahaa.

– Muun muassa Goldman Sachs ilmoitti joulun alla, että se aikoo käyttää 750 miljardia dollaria ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien yritysten rahoitukseen ja neuvontaan. Vastuullisten sijoittajien yhteistyöverkosto Global Sustainable Investment Alliance on kertonut, että ekologisesti kestävien sijoitusten määrä kasvoi 34 prosenttia eli yli 30 biljoonaan dollariin vuosina 2016–2018. Kasvu oli muuten erityisen vahva USA:ssa. Davosin Maailman talousfoorumin tunnelmat viittaavat vahvasti siihen, että kasvu jatkuu.

Teksti: Jan Frimodt Kuva: Birgitte Carol Heiberg, Jysk Fynske Medier, Trine Thybo

Julkaistu 01.04.2020