Henkilökuvia

Liikenteen sähköistäjä

Tomi Ristimäki johtaa kovaan kasvuun pyrähtänyttä Kempoweria, joka oli viime vuonna yksi Helsingin pörssin kuumista uusista tulokkaista. Nuori yhtiö valmistaa sähköajoneuvojen latauslaitteita, mutta Ristimäki on työskennellyt sähköisen liikenteen parissa yli 10 vuotta.

Tomi Ristimäki kokoushuoneessa
Tomi Ristimäki on kotoisin Vaasasta, missä sähkövoimateollisuus on iso työllistäjä ja toi palkan myös hänen vanhemmilleen. Niinpä Ristimäki seurasi 1990-luvulla vanhempiensa esimerkkiä ja lähti opiskelemaan sähkövoimatekniikkaa ja tehoelektoriniikkaa Tampereelle. ”Nyt nämä ovat kuuminta hottia, mutta näin ei ollut silloin”, Ristimäki sanoo.

Alkuun ei ollut lainkaan selvää, että Tomi Ristimäestä tulisi sähköajoneuvojen pikalatauslaitteita ja -järjestelmiä valmistavan Kempowerin toimitusjohtaja. Hän oli hyvin epäileväinen, kun sai rekrytointipuhelun syksyllä 2018.

Eikä ihme, sillä lahtelainen Kempower oli täysin tuntematon yritys. Tuoteportfoliosuunnitelma ja ensimmäisten tuotteiden prototyypit olivat valmiita, mutta asiakkaita ei ollut ja markkinat olivat vielä lähtökuopissa.

– Olin nähnyt monenlaisia startuppeja, enkä ollut ollenkaan varma, halusinko lähteä sellaiseen mukaan.

Pää kääntyi, kun Ristimäki ymmärsi, että Kempowerin takana oli vuosien markkinatutkimus ja tuotekehitys sekä vakaa, yli 70-vuotias perheyritys. Kempowerin sisaryhtiö Kemppi tosin valmistaa hitsauslaitteita, joilla ei äkkiseltään ajateltuna ole mitään tekemistä sähköisen liikenteen kanssa.

– Sitten näin lohkokaavion Kempin hitsauskoneesta ja sähköajoneuvojen lataukseen käytettävästä DC-latauslaitteesta ja totesin, että nehän ovat periaatteessa sama laite.

Ristimäki aloitti toimitusjohtajana helmikuussa 2019. Sen jälkeen Kempowerin tarina on ollut nousukiitoa, jonka aikana liikevaihto on kasvanut moninkertaiseksi ja työntekijöiden määrä lisääntynyt kymmenestä reiluun sataan.

Tomi Ristimäki
Sen jälkeen, kun Tomi Ristimäki astui Kempowerin johtoon, kasvuvauhti on ollut hurja. Työntekijöiden määrä on lisääntynyt kymmenestä reiluun sataan ja liikevaihto on kasvanut vieläkin kovempaa tahtia.

Tomi Ristimäki

Koulutus: Sähkötekniikan diplomi-insinööri

Ura: Yli 20 vuoden kokemus tekniikan, myynnin ja markkinoinnin johtamisesta sähköistymiseen liittyen globaalilla pelikentällä niin suurissa konserneissa kuin kasvuyritysympäristöissäkin. Työskennellyt muun muassa Vaconilla, Honeywellilla, Vicedossa ja Danfossilla.

Perhe: Naimisissa, kolmen teini-ikäisen tyttären ylpeä isä

Harrastukset: Lukeminen, kuntoliikunta ja hyvä ruoka

Yllättävä tieto: Elinikäinen Marvel-sarjakuvien ja strategiapelien fani

Syksyllä 2021 yhtiö ilmoitti listautuvansa Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle, ja sai osakesijoittajat kihisemään innosta. Anti ylimerkittiin nopeasti ja alkuvuodesta Kempower oli yksi markkina-arvoltaan arvokkaimpia kasvuyhtiöiden First North -listalla.

Murros alkoi jo vuosia sitten

Sähköinen liikenne on nyt trendikäs ja kasvava ala, mutta toisin oli kymmenen vuotta sitten. Silloin Ristimäki asui Saksassa ja aloitteli lappeenrantalaisen Visedon maailmanvalloitusta Stuttgartista käsin. Visedo oli startup, joka valmisti komponentteja ja järjestelmiä raskaiden ajoneuvojen sähköistämiseen, ja Ristimäki oli yksi osakkaista. Alkuvuosina hänen tehtävänsä oli löytää asiakkaita Suomen ulkopuolelta.

– Siinä työssä tulivat tutuksi käytännössä kaikki liikkuvien koneiden sekä raskaan liikenteen ajoneuvojen valmistajat.

Hänen projektejaan ovat muun muassa kaivinkoneet, jotka tekevät Oslossa 8 tunnin työpäiviä yhdellä latauksella.

– Kymmenen vuotta sitten oli aika erilaista ryhtyä puhumaan kaivinkoneiden valmistajille sähköistämisestä kuin nykyään, Ristimäki naurahtaa.

On siis harhakäsitys ajatella, että sähköisen liikenteen murros on alkanut vasta viime vuosina tai että se koskee lähinnä henkilöautoja. Maailmalla sähköistäminen alkoi monin paikoin julkisesta liikenteestä, ja Ristimäki oli tekemässä muutosta.

Esimerkiksi Filippiinien pääkaupungissa Manilassa hän tutustui paikallisiin busseihin, joissa ei ollut ikkunoita, vain avoimet aukot, joista kaikki ympäröivä saaste ja lika pääsi sisään.

– Matkan jälkeen yskitti kaksi viikkoa.

Tomi Ristimäki kuvattu ulkoa ikkunan läpi
Loppuvuonna 2021 Ristimäkeä vietiin haastattelusta toiseen, sillä Kempower listautui Helsingin pörssiin joulukuussa. Sijoittajien kiinnostus ylitti kaikki odotukset, ja anti ylimerkittiin roimasti.

Heikomman tuloluokan maissa bussit halutaan sähköisiksi, jotta lähipäästöt vähenisivät.

– Siellä sähköistäminen lähtee terveysnäkökohdasta, sillä pienhiukkaspäästöt ovat kaupungeissa niin suuret. Sama tapahtui ensin Kiinassa ja nyt Etelä-Amerikassa.

Terveys on tärkeä motivaattori myös kaivosteollisuudessa, joka on ollut sähköistämisen etujoukoissa. Muutosta edesauttaa, että sähköajoneuvojen huolto- ja käyttövoimakulut ovat paljon pienemmät kuin polttomoottoreiden.

Sähköisen liikenteen murros on ollut nopeampi kuin Ristimäki osasi odottaa.

– Liikkuminen on nyt suurimmassa muutoksessa sitten polttomoottorin keksimisen, koska akkuteknologia on kypsä. Henkilöautoissa sähköautot tulevat olemaan voittava tekniikka, sen näkee autonvalmistajien päätöksistä. Seuraavana tulevat sitten julkinen liikenne laajasti ja logistiikka. Sähköiset paketti- ja kuorma-autot viedään valmistajilta käsistä.

Suurin osa ihmisten ja tavaroiden kuljetuksista tapahtuu kaupunkien sisällä ja ylipäätään lyhyellä matkalla, mihin sähköajoneuvot sopivat erittäin hyvin.

Latauskentät ovat tulevaisuutta

Kempowerille sähköinen muutos tarkoittaa valtavia mahdollisuuksia, sillä siellä missä liikutaan sähköllä, tarvitaan myös latureita. Yrityksen kotimarkkina on Pohjoismaat, suurimpina Norja ja Ruotsi, joissa on jo paljon sähköautoja.

– Suomessa sähköautojen nousu on yllättänyt. Uusista autoista jo yli 10 prosenttia on täyssähköautoja. Oletin, että Suomen osuus meidän myynnistämme olisi muutaman prosentin luokkaa, mutta se on kuitenkin osoittautunut paljon merkittävämmäksi.

Tomi Ristimäki
Kasvun keskellä Ristimäen pää pysyy kylmänä kokemuksen ansiosta. Hän on nähnyt erilaisia kasvuvaiheita erilaisissa yrityksissä ja työskennellyt valtavissa yrityksissä ja toisaalta startupeissa.

Kempowerin vahvuus on Ristimäen mukaan nimenomaan kasvavissa markkinoissa. Latausjärjestelmät rakennetaan niin, että yhteen tehoyksikköön voidaan liittää lukuisia lataussatelliitteja, joiden kautta varsinainen lataaminen tapahtuu.

Asiakas saa siis tontilleen vähän vanhaa puhelinkoppia muistuttavan virtapömpelin ja siroja satelliitteja on mahdollista levittää laajallekin alueelle. Latausjärjestelmän laajentaminen tai lataustehon nostaminen on helppoa eikä vaadi enää suuria lisäinvestointeja.

Ero kilpailijoihin on suuri. Ne toimittavat pääosin latureita, joissa yhdessä virtayksikössä on yleensä korkeintaan kaksi latauspistettä. Lisää latauspaikkoja saa vain ostamalla aina uuden virtayksikön, ja tehoa saa tyypillisesti kasvatettua vain vaihtamalla uuteen laturiin, ja nämä ovat isoja investointeja.

Etu tulee parhaiten esiin paikoissa, joissa tarvitaan paljon latauspisteitä. Moni toimija on Suomessa pystyttänyt vasta muutamia latauspisteitä, mutta sähköautojen määrän kasvaessa myös latauspaikkoja tarvitaan enemmän. Ristimäki puhuukin latauskentästä.

– Käyttäjälle on tärkeää, että hän voi tehdä muuta sinä aikana, kun auto latautuu. Siksi ei käy päinsä, että hän joutuu jonottamaan latauspaikalle pääsyä.

Autoilun periaatteet muuttuvat

Ajattelutapa autoilun ympärillä muuttuu, kun voimalähde vaihtuu. Hyvä esimerkki löytyy Ristimäen omasta elämästä. Sähköauton hankittuaan hän ajatteli aluksi, että autoa pitää erikseen mennä lataamaan. Onhan perinteistä polttomoottoriautoakin tankattava aika ajoin.

– Se oli harhakäsitys. Nykyisin suunnittelen reitit niin, että auto latautuu, kun käyn kaupassa tai syön lounasta. Huoltoasema konseptina on jo käynyt läpi murroksen, mutta tulevaisuudessa niistä tulee vielä nykyistä enemmän ihmistenhuoltoasemia. Idea on, että auto latautuu, kun kuski hoitaa muita asioita.

Tomi Ristimäki. Timo kuvattu ulkoa ikkunan läpi
Ristimäki rakastaa historiaa ja kertoo mielellään tarinoita Kempowerin emoyhtiö Kemppi Groupin historiasta. Se muun muassa teki laturit pieniin pakettiautoihin, jotka Posti sähköisti 1990-luvulla. Ja kun ensimmäiset Nissan LEAF-sähköautot tulivat Suomeen vuonna 2014, latureita tehtiin pieni erä niin ikään Kemppi-nimellä.

Siksi autoilijan näkökulmasta on tärkeä etu, että Kempowerin latauspisteistä voi lukea QR-koodin ja seurata sen jälkeen latauksen edistymistä oman puhelimen näytöltä.

– Pystymme ennustamaan latausajan minuutin tarkkuudella, ja meidän ennusteemme lataukselle on tarkempi kuin autojen omien sovellusten.

Tekniset ominaisuudet kiinnostavat erityisesti sähköautoharrastajia, joille sähköautoilu ei ole pelkkää logistiikkaa, vaan lähes elämäntapa. Heille merkitsee paljon esimerkiksi se, että laturi osaa näyttää täydellisen latauskäyrän ja kertoa, rajoittaako lataamista auto vai laturi.

Sähköautoilu vei mennessään myös Ristimäen. Hän hankki Teslan perheen kakkosautoksi, mutta huomasi nopeasti, että sillä hoituvat sujuvasti pitkätkin matkat, sillä Suomen latausverkosto on jo varsin kattava.

– Vaihdoin toisenkin auton täyssähköautoksi, sellaiseksi, jonne mahtuvat molemmat koiratkin mukaan. Kotona ei ole enää yhtään polttomoottoria, sillä ruohonleikkurikin toimii sähköllä.

Teknisen osaamisen pitkä historia

Lähivuosina suurin osa suomalaisista sähköautoilijoista saa kokemusta Kempowerin latureista. S-ryhmä rakentaa latausverkoston ketjun kauppojen ja ABC-liikennemyymälöiden yhteyteen Kempowerin laitteilla. Tarkoitus on, että latausverkostosta tulee Suomen laajin.

Kempower on toimittanut latauslaitteet esimerkiksi Ruotsin suurimpaan sähköbussien latausvarikkoon Malmöön. Hiljattain se solmi sopimukset muun muassa energiayhtiö Vattenfallin ja Australialaisen JET Chargen kanssa, ja viiden vuoden sisällä tavoite on olla Yhdysvaltain markkinoilla.

Alusta asti Kempower on tähdännyt markkinoille, jotka kasvavat rajusti, ja tuoteportfolio tukee tätä. Samoista komponenteista pystytään valmistamaan 200–300:aa erilaista laitetta asiakkaiden tarpeisiin. Kun suunnitelmat olivat tällaiset, Ristimäen oli lopulta helppo lähteä kelkkaan.

Nyt hän elää ja hengittää Kempoweria ja puhuu erityisen lämpimästi myös emoyhtiö Kemppi Groupista ja sen pitkästä historiasta.

Tomi Ristimäki. Timolla on käsissään kaksi laturia
Ristimäki kertoo, että ensimmäisistä kansainvälisistä työhaastatteluista pandemian alkuaikoina karkasi puolet ihmisistä muualle töihin, mutta nyt julkisuus on auttanut rekrytoinnissa. Tärkeää on löytää oikeat ihmiset esimerkiksi myyntiin, kun mennään tuntemattomana firmana uusille markkinoille.

– Kemppi vei hitsauslaitteita Turkkiin jo 1950-luvulla. Ja Kempower oli jo vuosina 1997–2008 projektitalo, joka valmisti muun muassa virtalähteet Cernin hiukkaskiihdyttimeen, Ristimäki kertoo.

Teknisen osaamisen lisäksi Ristimäelle oli tärkeää emoyhtiön suoma taloudellinen varmuus. Edellinen työ startup-yritys Visedon kasvun rakentamisessa oli mielenkiintoinen, mutta jätti jälkensä.

– Startupissa työskentely oli aika rankkaa, kun rahaa hankittiin Venture-rahoituksena ja enkelisijoittajilta. Jos tähän työhön olisi liittynyt rahan hankkiminen yhtä voimakkaasti, en olisi lähtenyt mukaan samaan heti uudestaan.

Johtaja tarvitsee soraääniä

Vahva tausta kasvuyrityksissä ja sähköisen liikenteen parissa antoi Ristimäelle hyvän pohjan johtaa Kempoweria, jossa muutos on jatkuvaa. Tärkein ohjenuora hänelle on maalaisjärki.

– Tehdään järkeviä asioita riittävälle tasolle ja mennään nopeus edellä. Etsitään jatkuvasti tehokkaampia ja nopeampia tapoja tehdä asioita eikä tehdä mitään turhaa. On tärkeä olla nopeasti kentällä ja asiakassovelluksissa, koska silloin kehittäminen onnistuu parhaiten.

Kevään aikana Kempower ottaa käyttöön uuden tehtaan, joka tuo tuotantoon 10 000 neliötä lisää pinta-alaa. Samalla tuotantokapasiteetti viisinkertaistuu.

Toimitusjohtajan työssä ratkaisujen etsiminen jatkuu myös vapaa-ajalla. Ongelmia on koko ajan, mutta Ristimäki ratkoo ne palastelemalla asiat pieniin osiin.

– Ei voi sanoa, että tämä on myös harrastus, mutta työ on tosi kivaa. Ei ole koskaan ollut työuralla aiemmin näin mielenkiintoista.

Työssä ratkaisevia hetkiä ovat ihmisten kohtaamiset ja niistä syntyvät ajatukset. Ristimäki kulkee mielellään ihmisten parissa, kyselee heidän näkemyksiään – ja toivoo eriäviä mielipiteitä.

– Eräs kokenut työntekijämme sanoi minulle, että jos yrityksessä on kaksi insinööriä, jotka ovat useimmiten samaa mieltä, toinen heistä on turha. Minusta se oli hyvin sanottu, eri mieltä pitää pystyä olemaan. Ja jokaisen pitäisi pystyä vaikuttamaan siihen, mitä tekee.

Teksti: Sanna Sevänen Kuvat: Sakari Röyskö

Julkaistu 07.02.2022