Talous

Kun haluat varautua tulevaan

Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla voi itse määrätä asioidensa hoidosta siltä varalta, että esimerkiksi sairastuu. Millaisia asioita edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa tulisi ottaa huomioon? Vastaamassa Nordea Private Bankingin lakimies Sampo Lapila.

Terveenä asiaa ei tulee miettineeksi, mutta tulevaisuuteen on mahdollista varautua tekemällä edunvalvontavaltuutus. Miksi sen tekeminen kannattaa ja mitä eroa on edunvalvontavaltuutuksella ja edunvalvojalla?

Edunvalvontavaltuutus on uudempi järjestelmä, jossa itse voi asiakirjan avulla valita, kuka omia asioita hoitaa, jos itse ei esimerkiksi sairauden vuoksi pysty sitä tekemään. Edunvalvoja puolestaan määrätään siinä tilanteessa, kun itse ei päätöstä enää voi tehdä. Edunvalvojaa ei voi itse valita.

Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen kannattaa, sillä se on ainoa tapa vaikuttaa siihen, kuinka haluaa talousasiansa hoidettavan. Omaisten näkökulmasta edunvalvontavaltuutus myös helpottaa ja nopeuttaa asioiden hoitoa. 

Jos miettii sitä, kenelle luottaisi omien asioiden hoitamisen, usein ensimmäisenä mieleen tulee oma puoliso. Riittääkö, jos ilmoittaa puolison valtuutetuksi?

Perheenjäsen on siinä mielessä hyvä valinta, että perheen kesken vallitsee yleensä hyvä luottamus. Perheenjäsen myös tuntee hyvin valtuuttajan omaisuuden ja sitä koskevat toiveet. Mutta yhden henkilön nimeäminen ei välttämättä riitä, vaan on hyvä nimetä useampi varahenkilö. Tulevaisuutta ei kukaan meistä voi ennustaa, ja varsinaisen asianhoitajan ollessa estynyt on hyvä, että varahenkilöt on mietitty. Kaikilta valtuutetuilta pitää kysyä etukäteen suostumus tehtävän hoitoon. Myös vähintään yksi esteetön valtuutettu on hyvä miettiä valmiiksi. On tilanteita, joissa perheenjäsenet ovat esteellisiä, esimerkiksi jos päätetään omaisuuden lahjoittamisesta. 

Mitä kaikkea edunvalvontavaltuutukseen pitäisi kirjata? Voiko netistä löytyviä mallipohjia käyttää?

Suosittelen, että valtuudet olisivat mahdollisimman laajat, eivätkä koskisi vain talousasioita. Laajoihin valtuuksiin kuuluvat myös henkilöön liittyvät asiat, kuten esimerkiksi hoitopaikan valinta ja sairauden hoitoon liittyvät kysymykset. 

Olen mielenkiinnosta vilkaissut netistä löytyviä valtakirjamalleja. En suosittele niiden käyttämistä, sillä valmiisiin pohjiin liittyy helposti sudenkuoppia, joita maallikko ei välttämättä huomaa. Ja kun virhe huomataan, on usein liian myöhäistä muuttaa asiakirjaa, jos valtuuttaja ei enää ole oikeustoimikelpoinen. 

Jos sairastuu, voiko edunvalvoja esimerkiksi myydä asunnon hoitokulujen kattamiseksi? Entä jos perilliset vastustavat omaisuuden myymistä?

Talousasioiden hoitoon liittyy myös oikeus myydä omaisuutta, mutta kiinteän omaisuuden, kuten omakotitalon myyminen, täytyy erikseen mainita valtakirjassa. Perillisiltä ei ole pakko kysyä lupaa, sillä edunvalvonnassa on kyse vain valtuuttajan intressien hoitamisesta. Mutta jos on tehnyt perintösuunnittelua, asia kannattaa kyllä ottaa huomioon. Jos esimerkiksi kesämökki on luvattu jättää yhdelle lapsista, on mahdollista rajoittaa sen myymistä. Yleensä rajoituksia ei kuitenkaan suositella, koska se voi vaikeuttaa asioiden hoitamista. 

Saako edunvalvoja jakaa lahjoituksina valtuuttajan omaisuutta pois niin kuin parhaaksi katsoo?

Lähtökohtaisesti lahjoituksia ei voi tehdä, mutta tämäkin asia voi kirjata asiakirjaan. Kannattaa muistaa, että lähiomaiset ovat esteellisiä, eli he eivät keskenään voi lahjoituksista päättää. Juuri näihin tilanteisiin kannattaa olla nimettynä ei-esteellinen valtuutettu, kokonaan ulkopuolinen henkilö. 

Entä jos haluaa vaihtaa henkilöitä, jotka on merkinnyt edunvaltuutusvaltakirjaan? Onko asiassa mahdollista muuttaa mieltään?

Niin kauan kuin on oikeustoimikelpoinen, asiakirjaa voi muuttaa. Jos on epäily oikeustoimikelpoisuuden puuttumisesta, asian voi pyrkiä varmistamaan lääkäriltä.

Teksti: Anna Gustafsson Kuvat: Jussi Ratilainen

Julkaistu 14.10.2019