Talous

Korkojen nousun kaksi puolta

Korot ovat nousseet alkuvuoden aikana rivakasti. Sijoittajalle korkojen nousu näyttää kahta puoltaan. Yhtäältä se on painanut salkussa olevien joukkolainasijoitusten tuotot selvästi miinukselle, kun lainojen arvot ovat laskeneet. Toisaalta korkeammat korot saavat salkun tuottamaan pidemmällä aikavälillä paremmin.

Ville Korhonen
Sijoitusstrategi Ville Korhonen, Nordea Varallisuudenhoito

Korkomarkkinoilla on käynyt vuoden ensimmäisten kuukausien aikana melkoinen myllerrys. Inflaation kiihtymisen seurauksena korot ovat nousseet, ja keskuspankkien rahapolitiikka kiristyy vauhdilla.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed teki ensimmäisen koronnostonsa maaliskuussa, ja lisää on luvassa. Sijoittajat odottavat nyt, että Fed nostaa ohjauskorkoaan jopa 2,25 prosenttiyksiköllä loppuvuoden aikana. Jos niin tapahtuu, ohjauskorko olisi vuoden päättyessä jo lähes 3 prosenttia.

Koronnosto-odotusten myötä myös pidemmät valtionlainakorot ovat nousseet ripeästi vuodenvaihteesta lähtien. Yhdysvaltain kymmenvuotisen valtionlainan korko on kivunnut 1,5 prosenttiyksiköllä jo 3 prosenttiin. Saksan kymmenvuotisen lainan korko puolestaan on noin 1,2 prosenttiyksikön nousun jälkeen lähellä 1 prosenttia.

Euroalueella korot ovat suunnanneet vauhdilla ylöspäin Euroopan keskuspankki EKP:n todettua maaliskuun korkokokouksessaan, ettei sen huolena ole niinkään Ukrainan sodan aiheuttama talousepävarmuus, vaan nopeaksi kiihtynyt hintojen nousu. Euroalueen inflaatio on jo pompannut yli 7 prosenttiin, mikä on korkein lukema tällä vuosituhannella. EKP:n tavoitteena on noin 2 prosentin inflaatio keskipitkällä aikavälillä.

Nordean ekonomistit arvioivat, että EKP nostaisi ohjauskorkoaan kaksi kertaa tämän vuoden aikana. Nostojen myötä myös lyhyemmät euribor-korot nousisivat jälleen positiivisen puolelle. Tätä tekstiä kirjoitettaessa asuntolainojen viitekorkona usein käytetty 12 kuukauden euribor-korko on jo aavistuksen plussalla.

Paluu positiivisten korkojen maailmaan

Euroalueella on eletty noin seitsemän vuotta ympäristössä, jossa korot ovat olleet negatiivisia. Velallisen kannalta tämä on ehkä ollut myönteinen tilanne, mutta sijoittajan näkökulmasta asetelma on ollut hyvin erikoinen.

Nyt tämä ajanjakso näyttäisi päättyneen, ja markkinoilla palataan jälleen normaaliin. Korkojen nousu on ollut hyvin nopeaa, ja se on painanut olemassa olevien joukkolainojen markkina-arvoja voimakkaasti. Esimerkiksi euroalueen valtionlainojen tuotot ovat alkuvuoden osalta lähes 10 prosenttia miinuksella.

Pidemmällä aikavälillä korkojen nousu on kuitenkin myönteinen asia sijoittajalle. Vaikka joukkolainojen markkina-arvot aluksi laskevat ja sijoitustuotot ovat negatiivisia, niin noin viiden vuoden kuluttua korkeampien korkojen tuoma hyöty näkyy sijoitussalkussa. Tällöin korkeammat korot ovat kuroneet kiinni alun markkina-arvojen laskun, ja seuraavina vuosina korkeampi korkotaso jauhaa salkkuun parempia tuottoja. Mitä pidempi sijoitusaika on, sitä selvemmin korkoa korolle -ilmiö pääsee näyttämään voimansa tuottojen kasvattajana.

Lähde: Refinitiv

Yrityslainojen marginaalit leventyneet

Korkojen nopea nousu, kiristyvä rahapolitiikka ja lisääntynyt talousepävarmuus ovat saaneet sijoittajat suhtautumaan yrityslainoihin varovaisemmin. Joukkolainoja liikkeeseen laskevilta yrityksiltä vaaditaankin nyt korkeampia luottoriskimarginaaleja. Korkojen nousun ja riskimarginaalien levenemisen seurauksena esimerkiksi euroalueen yrityslainojen korot ovat tällä hetkellä melko korkeat aikaisempiin vuosiin verrattuna. Viimeksi korko oli näin korkealla alkuvuodesta 2014.

Yritysten luottokelpoisuus on kuitenkin säilynyt hyvänä. Yritysten tuloskasvun ansiosta velkatunnusluvut ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan, ja konkursseja odotetaan tapahtuvan vain vähän seuraavien 12 kuukauden aikana. Yrityslainoja ajatellen yrityksiltä ei edes vaadita tuloskasvua vaan riittää, kun tulosta syntyy kohtuullisella tahdilla mahdollistamaan velkojen säntillinen hoito.

Pidemmän tähtäimen tuottonäkymät parantuneet

Joukkolainoilta odotetaan edelleenkin maltillisia tuottoja lähikuukausina, sillä inflaation kiihtyminen ei ole vielä tasaantunut ja keskuspankkien koronnostosuunnitelmiin liittyy epävarmuutta. Sijoittajat kuitenkin jo hinnoittelevat merkittävää koronnostojen määrää, etenkin Fedin osalta, joten rahapolitiikan kiristyminen näkyy jo pitkälti joukkolainojen hinnoissa. Pidemmälle katsoen joukkolainojen kohonnut korkotaso tarjoaakin jo selvästi parempia tuottonäkymiä sijoittajalle.

Teksti: Ville Korhonen

Julkaistu 04.05.2022