Talous

Järki ja tunteet – 6 kysymystä avioehdosta

Tunteet ovat luonnollisesti päällimmäisenä mielessä, kun mennään naimisiin. Rakkauden huumassa pitäisi kuitenkin muistaa miettiä myös käytännön asioita. Mitä avioehdon laatimisessa kannattaa ottaa huomioon? Lakimies Emilie Lahtela Nordea Private Bankingin lakiyksiköstä vastaa kysymyksiin.

Avioehdosta puhuttaessa yleistetään usein, kuinka eron sattuessa ”omaisuus menee puoliksi”. Miten harhaanjohtavan kuvan tämä antaa avio-oikeudesta?

Avioerotilanteessa joutuu suorittamaan puolet omaisuudestaan puolisolle vain silloin, jos toisella puolisoista ei ole lainkaan varallisuutta. Näin kuitenkin harvoin on.

Kun avioliitto päättyy, suoritetaan osituslaskelma, jossa todetaan kummankin puolison oma, avio-oikeuden alainen omaisuus. Puolisoista enemmän omistava maksaa niin sanottua tasinkoa vähemmän omistavalle siten, että kummallakin on yhtä paljon avio-oikeuden alaista omaisuutta. Tasingonmaksuvelvollinen saa valita minä omaisuuslajina tasingon suorittaa. Ositus ei automaattisesti johda omaisuuden yhteisomistustilanteeseen.

Onko avioehto mahdollista tehdä niin, että sen vaikutus on erilainen riippuen siitä, päättyykö avioliitto puolison kuolemaan vai avioeroon?

Kyllä. Usein halutaan, että avioerotilanteessa omaisuutta ei lähtökohtaisesti siirry tasinkona puolisolta toiselle. Avioliiton päättyessä puolison kuolemaan halutaan puolestaan usein avio-oikeuden kautta turvata lesken asema. Jos kuolinpesällä on enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta kuin leskellä, on leskellä oikeus saada kuolinpesästä tasinkoa. 

Nykyään on paljon uusperheitä tai naimisiin mennään useamman kerran, joskus vanhemmallakin iällä. Mitä avioehdon suunnittelussa kannattaa näissä tapauksissa ottaa huomioon? Pitääkö perintöasioitakin miettiä?

Avio-oikeus ei vaikuta vain avioliiton päättyessä, vaan sillä on merkitystä myös puolison kuoleman jälkeen. Kun kyseessä on uusperhe tai takana on useampi avioliitto, on perintönäkökulmasta riskinä, että omaisuus ei menekään omille lapsille, vaan osa omaisuudesta siirtyy osituksen kautta puolison perillisille. 

Vuonna 2018 Suomen maistraateissa rekisteröitiin 8474 avioehtosopimusta. Avioliittoja solmittiin samana vuonna 23 799. Avioeroon päätyi 13 145 avioliittoa.

Lähtökohtaisesti avioliiton päättyessä on syytä toimittaa ositus omaisuustilanteen selkiyttämiseksi. Oikeus vaatia ositusta toimitettavaksi säilyy entisellä puolisolla tai tämän kuoltua hänen perillisillään, vaikka henkilö olisi kuollut tai avioitunut uudelleen. Mikäli ositus on toimittamatta aiemmin päättyneestä avioliitosta, on entisellä puolisolla tai hänen perillisillään näin ollen osakkuusasema kuolinpesässä. Jos henkilö on avioitunut uudelleen ja ositus entisen puolison kanssa on edelleen toimittamatta, ei hänellä välttämättä ole oikeutta sitovasti määrätä omaisuudestaan lastensa tai mahdollisen nykyisen puolisonsa hyväksi.

Kaikki haluavat välttää riitelyä raha-asioista avioliitossa, voiko avioehdon tekeminen auttaa selvittämään raha-asioita myös avioliiton aikana?

Avio-oikeus toteutuu vasta avioliiton päättyessä. Avioliiton aikana kummallakin puolisolla on omat varansa ja velkansa, eikä avio-oikeus muodosta puolisoiden välille yhteisomistussuhteita. Avioehtosopimus ei vaikuta puolisoiden raha-asioihin avioliiton aikana, mutta sillä voidaan tehokkaasti sopia omaisuusjärjestelyistä liiton päättyessä ja turvata puolisoiden taloudellinen asema elämäntilanteen muuttuessa.

Minkälaisia asioita yrittäjän kannattaa ottaa huomioon miettiessään avioehtosopimusta?

Myös yritysvarallisuus on lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaista omaisuutta, joka otetaan huomioon yrittäjäpuolison omaisuutena osituslaskelmassa. Jos yrittäjällä on enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta kuin puolisollaan, on hänellä avioliiton päättyessä velvollisuus maksaa tasinkoa. 

Yritysvarallisuus muodostaa usein merkittävän osan henkilön kokonaisvarallisuudesta ja tällöin voi syntyä tilanne, jossa tasingon maksamiseksi tulee realisoida yritysvarallisuutta tai luovuttaa tasinkona esimerkiksi yrityksen osakkeita. Varsinkaan avioerotilanteessa tämä ei ole yrittäjän toivoma tilanne. Usein yritysvarallisuus suljetaankin avioehtosopimuksella avio-oikeuden ulkopuolelle. 

Myös start up -yrittäjien kannattaa varautua tilanteeseen hyvissä ajoin ennen yrityksen arvonnousua. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös mahdollisen yhtiökumppanin avioero tai kuolema voi vaikuttaa yritystoiminnan jatkuvuuteen.

Lopuksi vielä käytännön kysymys, jos avioehdon haluaa tehdä myöhemmin, vaikka oltuaan jo naimisissa pidempäänkin, onnistuuko se itse, vai pitäisikö ammattilaista pyytää tekemään sopimus? Netistä löytyy sopimuspohjia, voiko niitä käyttää?

Avioehtosopimuksen voi tehdä ennen avioliittoa tai avioliiton aikana ja sitä voi muuttaa avioliiton aikana. Sopimuksen laatimisessa kannattaa käyttää asiantuntijaa, joka osaa käydä läpi lain tarkoittaman perustilanteen ja kertoa käytettävissä olevat vaihtoehdot, jotta puolisoiden haluama lopputulos saavutetaan. En suosittele käytettäväksi netistä löytyviä asiakirjapohjia, sillä tällainen asiakirja saattaa johtaa ennalta-arvaamattomaan tilanteeseen, joka ei vastaa sitä, mitä puolisot ovat halunneet. 

Teksti: Anna Gustafsson Kuvat: Jussi Ratilainen

Julkaistu 30.09.2019