Kestävä kehitys

Irti öljystä ja hiilestä – talouskasvua vaarantamatta

YK:n ilmastopaneeli IPCC julkaisi syyskuussa raportin ilmastonmuutoksen vaikutuksista mereen ja arktisiin alueisiin. Se on karua luettavaa. Valtameret lämpenevät, ekosysteemit häiriintyvät. Jäätiköt sulavat, merenpinta nousee. Ikirouta sulaa ja vapauttaa vielä enemmän kasvihuonekaasuja.

Kuinka laajoista tuhoista voi pahimmillaan olla kyse? Paljon riippuu siitä, kuinka paljon maapallon keskilämpötilan nousua voidaan hidastaa. Asettuuko lämpötilan nousu 1,5 asteeseen vai 4,5 asteeseen. 

Koska lämpötilan nousu johtuu suurelta osin fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvista päästöistä, öljyn ja hiilen korvaaminen on ratkaistava nopeasti. Mutta miten?

John Hassler

Syntynyt: 1960.

Asuinpaikka: Älvsjö, Tukholma.

Ammatti: Kansainvälisen taloustieteen professori Tukholman yliopistossa.

Salainen taito: “Osaan tehdä jättiläisen rekillä.” Katso video!

John Hassler on Tukholman yliopiston kansainvälisen taloustieteen professori, joka on erikoistunut kestävään talouskasvuun ja tulevaisuuden energiaratkaisuihin. Hänen osaamiselleen on riittänyt kysyntää. 

– Olemme vakuuttuneita, että ainoa toimiva keino lopettaa asteittain fossiilisten polttoaineiden käyttö on asettaa hiilidioksidipäästöille globaali maksu, joka veloitetaan kaikilta mailta. 

– Jos saisimme Kiinan, Intian ja Yhdysvallat hyväksymään samanlaisen päästökattojärjestelmän, joka meillä on käytössä Pohjoismaissa, päästäisiin pitkälle. Ei ole tarpeen päättää globaalisti, mihin päästökaupasta tai päästöveroista kertyviä tuloja käytetään, vaan kukin maa voisi päättää siitä itsenäisesti. Joissain maissa kertyneet maksut palautuvat suoraan kansalaisille. Näin tehdään esimerkiksi Kanadassa. Toiset maat voivat taas ohjata resurssit tulonsiirtoina yrityksille tai niille ihmisille, joihin ilmastonmuutos ja talousmurros vaikuttavat. 

Hasslerin mukaan on haastavaa arvioida, mille tasolle kansainvälinen verotus pitäisi asettaa, kun ilmastonmuutoksen koko mittakaava ei ole vielä tiedossa. 

– Jos osoittautuu, että emme ole tehneet riittävän nopeasti tarpeeksi suuria muutoksia, sillä on valtavat seuraukset maailmantaloudelle. Jopa siinä määrin, että luisumme pysyvään taantumaan. Jos taas päästöverotus asetetaan globaalisti yhtä tiukaksi kuin Ruotsissa, se voi hyvinkin olla ylilyönti. Toisaalta tämä virhe ei tulisi kovin kalliiksi, ainakaan pitkällä aikavälillä.  Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat hyvinkin olla niin vakavia, kuin osa tutkijoista uskoo, mutta niihin varautuminen ei ole mahdotonta. 

Jos päästöttömiä energiavaihtoehtoja on useita, pääseekö yksikään niistä kasvamaan tarpeeksi merkittäväksi, jotta hintoja saataisiin alas?

– Eri energiamuodot täydentävät toisiaan. Esimerkiksi Ruotsissa tuulivoima on paras ja merkittävin uusiutuvan energian vaihtoehto, ja se myös kasvaa nopeimmin. Huono puoli on, että ei voi tietää, milloin tuulee ja sähköä on siten saatavilla. Vesivoimaa on mahdollista paremmin säädellä, mutta sen suhteen kapasiteetti alkaa olla täynnä. Molempia energiamuotoja tarvitaan enemmän, ja niiden lisäksi muitakin vaihtoehtoja.

Mitä vielä? Ydinvoimaa? Aurinkoenergiaa? Aaltoenergiaa? 

– Päästökauppa kannustaa uusien vihreiden energiateknologioiden kehittämiseen, mutta eri energiaratkaisut edistyvät eri tahtia. Tässä ei sinänsä ole mitään vikaa. Ei kuitenkaan ole poliitikkojen tehtävä määritellä, mikä teknologia on oikea. Tukien ohjaaminen tietyille energiamuodoille, esimerkiksi aurinkopaneeleille, on väärä tapa edetä. 

Uskotko, että maailmanlaajuinen päästövero saadaan aikaiseksi?

– Ei tietenkään ole yksinkertaista saada kaikkia maita mukaan, mutta eipä ole helppoa kansainvälisen sopimuksenkaan aikaan saaminen. Nyt alkaa olla selvää, että päästövero on kullekin maalle halvin tapa vähentää päästöjä, ja parhaiten onnistutaan sitoumalla kansainväliseen sopimukseen. Esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa hiilenkulutuksen vähentämisellä on muitakin etuja, kuten ilmanlaadun paraneminen. Jopa Kiinan kaltaisessa diktatuurissa johtajat ymmärtävät, että kansan vaatimus paremmasta ilmanlaadusta on pakko toteuttaa. 

Kuvat: Emil Fagander

Julkaistu 25.11.2019