Kestävä kehitys

Ilmastoasiantuntija: Ilmastokriisi mukaan päätöksentekoon

Kirsten Halsnæs

Lentoahdistus, ruokatottumukset ja aktivisti Greta Thunbergin viimeisin esiintyminen. On selvää, että ilmastokysymys on noussut esiin yhtenä tärkeimmistä ja huolestuttavimmista asioista pohjoismaalaisten keskuudessa.

Mutta mitä yksityisen ihmisen pitäisi tehdä muuttaakseen maailmaa kestävämmäksi? Pitääkö lopettaa lentäminen ja jättää punainen liha?

Kirsten Halsnæs

Ura: Ilmastoprofessori Tanskan teknillisessä yliopistossa. On omistautunut viimeisten 20 vuoden ajan tuomaan esille ehdotuksia ja ratkaisuja julkisessa ilmastokeskustelussa sekä levittämään faktapohjaista tietoa. Halsnæs on myös yksi YK:n ilmastoraporttien päälaatijoista.

Palkinnot: Sai vuoden 2019 tutkimusviestinnän palkinnon Tanskan itsenäiseltä tutkimusrahastolta. Oli osa YK:n ilmastopaneelia, joka yhdessä Al Goren kanssa sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2007.

Ei, sanoo maailmankuulu tanskalainen professori ja ilmastokeskustelija Kirsten Halsnæs. Hänen mukaansa harva tietää, että vain kolme prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä muodostuu lentämisestä.

– Jos aiomme rajoittaa maapallon lämpötilan nousun 1,5–2 asteeseen, vaaditaan muutosta kaikilta toimialoilta. Kyse on siis uusiutuvasta energiasta, tehokkuuden parantamisesta, teollisuuden ja rakennusten päästöjen vähentämisestä sekä maantiekuljetusten rajoittamisesta ja uusista, puhtaammista liikennemuodoista. Maatalouden on myös oltava mukana ponnisteluissa. Lentämisen lopettaminen on liian yksipuolista, eikä se voi koskaan saada laajaa kannatusta.

Punaisen lihan yksipuolinen boikotointi ei myöskään ratkaise ilmastokysymystä, ja Halsnæsin mukaan voi jopa olla vaarallista pelkistää vain yksi ruokalaji ilmaston kannalta ongelmalliseksi. Kestävä syöminen vaatii koko tuotantoketjun huomioon ottamista. On huomioitava esimerkiksi rehunkäyttö, jalostus ja kuljetukset.

Lisäksi ilmastotietoiset voivat vaikuttaa säästämällä energiaa, kierrättämällä ja pienentämällä ruokahävikkiä. Mutta jos ilmastokriisi halutaan todella välttää, siihen on paneuduttava poliittisella tasolla ja päätöksenteossa.

Halsnæsin mukaan keskiössä tulisi olla energia-, maatalous- ja kuljetusalan innovaatiot. Lisäksi nopeasti kasvavia talouksia on motivoitava noudattamaan maailmanlaajuista Pariisin ilmastosopimusta. Hän haluaisi myös ottaa käyttöön hiilidioksidiveron.

Uskotko meidän selviytyvän ilmastokriisistä? Oletko optimistinen vai pessimistinen?

– Olen optimisti. Meillä on paljon ratkaisuja ja poliittista tahtoa, ja energia-alalla on viimeisten 20 vuoden aikana edistytty paljon enemmän kuin osattiin odottaa.

Julkaistu 09.07.2019