Talous

Hyvä hajautus hälventää harmia

Sijoittajan alkuvuosi on ollut täynnä haasteita etenkin, jos on sijoittanut pääasiallisesti Helsingin pörssin yksittäisiin yhtiöihin. Jo pelkästään osakesalkun hyvä maantieteellinen hajautus on hälventänyt harmia huomattavasti. Lisäksi valtionlainasijoitukset ovat tuoneet salkkuihin jonkin verran turvaa.

Antti Saari
Hyvä hajautus pehmentää sijoitussalkun arvon vaihtelua markkinoiden myllerryksessä, muistuttaa Nordean päästrategi Antti Saari.

Haastavia aikoja etenkin Helsingin pörssissä

Alkuvuosi on ollut erityisen hankala Helsingin pörssissä. Tammikuun korkohuolten jyllätessä suomalaiset osakkeet laskivat samaa tahtia amerikkalaisten kanssa. Helmikuussa Ukrainan sota ja Venäjälle asetetut pakotteet painoivat Helsingin pörssiä selvästi muita länsimaisia markkinoita enemmän.

Helsingin pörssin yleisindeksin pisteluku oli tätä kirjoitettaessa käynyt pitkälti yli 20 prosenttia vuoden alun tasojen alapuolella. Globaalisti hajautetun osakesalkun euromääräinen arvo laski pahimmillaankin alle puolet tuosta ja on vieläpä viime aikoina elpynyt jonkin verran.

Nykytilanteessa Helsingin pörssin pisteluvun seuraaminen antaakin epätavallisen synkän kuvan osakemarkkinoiden kokonaiskehityksestä.

YTD % change HEX, STOXX, ACWI
8.3.22

Vielä Helsinkiäkin kovempaa kyytiä on nähty luonnollisesti Moskovan pörssissä, missä laskua kertyi pahimmillaan lähes 50 prosenttia ennen pörssin sulkemista. Moskovan pörssin sulkeuduttua länsimaissa kaupankäynnin kohteena olevien venäläisyhtiöiden kurssit painuivat rutkasti enemmän pakkaselle ennen kuin niidenkin kaupankäynti keskeytettiin.

Venäjä on Suomelle tärkeä kauppakumppani

Tärkeimpiä selityksiä kotimaisten osakkeiden heikolle kehitykselle ei tarvitse kovin kauaa etsiä. Pakotteiden kourissa nyt kamppaileva Venäjä on ollut Suomelle tärkeä kauppakumppani maantieteellisen sijaintinsa takia.

Vaikka kahdenvälisen kaupan osuus Suomen taloudesta on karkeasti puolittunut finanssikriisin aikaisesta huipustaan, on se silti edelleen yli kaksinkertainen koko euroalueen vastaavaan lukuun verrattuna. Yhdysvaltain tapauksessa luku on vain joitain prosenttiyksikön kymmenyksiä. Tätä taustaa vasten onkin luonnollista, että Helsingin pörssissä kurssit laskevat enemmän kuin muilla länsimaisilla osakemarkkinoilla.

Kahdenvälisen kaupan näkökulmasta on myös hyvä havaita, että Venäjä-huolten vaikutus Yhdysvaltain markkinoihin on häviävän pieni.

Trade with Russia, Finland, EA, US

Lisäksi joillain suomalaisyhtiöillä on Venäjällä mittavia liiketoimintoja, jotka eivät välttämättä edes näy kansantalouden tilinpidossa.

Jos esimerkiksi suomalainen yhtiö valmistaa Venäjällä tuotteita myytäväksi Suomen ulkopuolella, tämä ei kirjaudu Suomen ja Venäjän välisen tavarakaupan tilastoihin ja näkyy maksutaseessakin vain niiltä osin kuin saatuja tuloja tilitetään Suomeen. Toisaalta tämä koskee vain joitain yhtiöitä, joten kansantalouden tilinpito antaa melko hyvän, joskaan ei täydellisen, kuvan kokonaistilanteesta. Esimerkiksi Helsingin pörssin suurimpien yhtiöiden liikevaihdosta hieman yli 8 prosenttia tuli edellisenä tilivuotena Venäjältä. Tämäkään luku ei kuitenkaan sisällä ylläkuvatun kaltaisia liiketoimintoja.

Paljon jo hinnoissa

Markkinat ovat viime aikoina arvostaneet monen yhtiön Venäjään liittyvät liiketoiminnat käytännössä lähelle nollaa, kuten  on käynyt esimerkiksi Lontoossa kaupankäynnin kohteena oleville venäläisyhtiöiden osakkeille. Toisin sanoen melko paljon on jo hinnoissa. On jopa mahdollista, että kansainväliset sijoittajat ovat Moskovan pörssin kiinni ollessa ottaneet näkemystä Venäjä-riskiin myymällä länsimaissa kaupankäynnin kohteena olevia yhtiöitä, joilla on keskimääräistä vahvemmat siteet Venäjään. Toisaalta ei ole myöskään perusteltua odottaa, että Venäjän-toimintojen markkina-arvot palaisivat aivan pian samoille tasoille, joista ne lähtivät liikkeelle tähän vuoteen.

Kuten jo edellä on todettu, vastaavanlaisia merkittäviä Venäjän-toimintoja ei löydy esimerkiksi yhdysvaltalaisten yhtiöiden joukosta. Siksi kurssilasku on jäänyt Yhdysvalloissa maltillisemmaksi kuin Suomen ja muun Euroopan osakemarkkinoilla.

Sijoittajan on jatkossakin järkevää huolehtia osakesalkun hyvästä maantieteellisestä hajautuksesta pahimmilta harmeilta välttyäkseen.

Valtionlainat puolustaneet paikkaansa

Valtionlainojen osalta vuoteen lähdettiin synkissä näkymissä: korot olivat miinuksella ja odotetun koronnousun uskottiin pahentavan tilannetta entisestään. Vaikka valtionlainojen tuototkin ovat olleet miinuksella, ne ovat kuitenkin jonkin verran suojanneet hajautettuja salkkuja alkuvuoden heikolta kehitykseltä ja samalla lunastaneet jälleen paikkansa hajautusta tuovana omaisuuslajina. Niillä onkin edelleen tärkeä rooli sijoitussalkun riskitason säätelijänä, eikä sijoittajan siksi kannata unohtaa tätäkään omaisuuslajia kokonaan, mikäli valtionlainoja omaan sijoitussuunnitelmaan kuuluu.

Kirjoittaja: Antti Saari

Kirjoitus on alun perin julkaistu myös 7.3. Viikkoraportissa, jota tuottaa Nordea Varallisuudenhoito.

Kuvaajien lähde: Thomson Reuters

Julkaistu 08.03.2022