Hurraa-huutoja kuningattarelle!
Hän on pysynyt lujana, käsilaukku kädessään, läpi sodan, perhetragedioiden, Pohjois-Irlannin konfliktin ja Brexit-fiaskon. Britannian kuningatar Elisabet on historian pitkäaikaisin naismonarkki. Kesäkuun alussa juhlitaan hänen 70-vuotista taivaltaan kuningattarena.

Tässä pikaperehdytys päivänsankarin elämään:
Elämä lyhyesti: Syntyi vuonna 1926 ja astui valtaan 1952, kun hänen isänsä Yrjö VI kuoli keuhkosyöpään. Kruunajaiset pidettiin kuitenkin vasta seuraavana vuonna. Vuonna 1947 hän meni naimisiin Philip Mountbattenin kanssa, joka sittemmin tunnettiin prinssi Philipinä. Tämä kuului sekä Kreikan että Tanskan kuninkaallisiin sukuihin. Heidän avioliittonsa kesti 73 vuotta, siihen asti, kun prinssi viime vuonna menehtyi. He saivat neljä lasta. Kuningattarena Elisabet on matkustanut laajasti Kansainyhteisössä eli maissa, jotka ovat aiemmin olleet Britannian siirtomaita. Hän on käynyt valtiovierailulla yli 100 maassa, ja Suomessakin kaksi kertaa, vuosina 1976 ja 1994.

Mistä tunnetaan: Erittäin tunnollinen ja pidetty tarmonpesä. Lupasi 21-vuotiaana kuuluisassa Kapkaupungista pitämässään radiopuheessa "omistaa koko elämäni, olipa se pitkä tai lyhyt, teidän palvelemisellenne".
Tunnetaan myös nimellä: "Lilibet", joka on hänen lähimpien perheenjäsentensä hänestä käyttämä lempinimi. Lilibet-nimen ovat oppineet myös miljoonat Britannian kuningasperheestä kertovan The Crown -draamasarjan katsojat. Viime kesänä kuningatar Elisabetin lapsenlapsi, prinssi Harry ja hänen vaimonsa Meghan ilmoittivat, että heidän vastasyntynyt tyttärensä nimetään Lilibetiksi isoisoäitinsä mukaan.

Televisiopioneeri: Kuningatar Elisabet järkytti maailmaa sekä silloisen pääministerinsä Winston Churchillin mielenrauhaa ja päästi miehensä ehdotuksesta televisiokamerat kuuluisaan Westminster Abbeyn -kirkkoon vuonna 1953, jotta hänen kruunajaisensa voitiin esittää suorana lähetyksenä. Moni britti hankki television varta vasten suurta päivää seuratakseen.
Kansan parissa kiertelijä: Ensimmäisen kerran se tapahtui Australian-matkalla vuonna 1970. Kuningatar irtautui yllättäen seurueestaan ja siirtyi juttelemaan kulkureitin varrelle kokoontuneiden ihmisten kanssa – aivan kuten hänen miehensä prinssi Philip oli jo tehnyt vuosien ajan. Tämä tunnetaan englanniksi nimellä walkabout, ja sen jälkeen kuningatar Elisabetia alettiin välittömästi pitää inhimillisempänä. Jutustelu ihmisten kanssa vierailujen aikana on kuninkaallisille nyt lähes pakollista.

Elämän kriisit: Niitä on ollut monia huolimatta kuningattaren yrityksistä pitää etäisyyttä politiikkaan, ja jossain määrin myös yhteiskuntaan. Kuningatar on pysynyt lujana muun muassa Falklandinsaariin, Pohjois-Irlantiin ja Irakiin liittyvien kriisien ja konfliktien aikana. Hän on selvinnyt murhayrityksistä, selkkauksista iltapäivälehtien kanssa sekä ajanjaksoista, jolloin voimakkain äänin on vaadittu monarkian lakkauttamista. Hän itse kutsuu vuotta 1992 nimellä annus horribilis (kauhea vuosi): Kaksi hänen lapsistaan, prinssi Andrew ja prinsessa Anne, erosivat puolisoistaan. Samaan aikaan hänen vanhimman poikansa prinssi Charlesin avioliitto Dianan kanssa mureni entisestään. Kaiken kukkuraksi myöhemmin samana vuonna Windsorin linnassa riehui tulipalo.
Tyyli: Puvut, hatut, suosikkivalmistaja Launerin käsilaukut ja corgi-koirat. Viikonloppuisin öljykangastakki. Hevoset. Laitetut hiukset, mieluiten huivin peitossa. Ja äärimmäisen hienovaraista huulipunaa.

Näin häntä juhlitaan: Edellisten juhlavuosien juhlat on pidetty kesällä, vaikka kuningatar Elisabet astui virkaansa 6. helmikuuta. Näin tehdään myös suureellisen 70-vuotisjuhlan eli platinajuhlan kanssa, jota vietetään 2.–6. kesäkuuta tänä vuonna. Juhlallisuuksiin kuuluvat upea sotilasparaati, ilotulituksia, kiitosjumalanpalvelus, hevoskilpailut, pikniklounas sekä valtava Buckinghamin palatsissa pidettävä juhlakonsertti. Lisäksi britit saavat erityisen pitkän viikonlopun ja voivat juhlia neljän päivän ajan.
Historiallinen valtakausi: Historioitsijoiden mukaan vain kolme kuninkaallista on ollut virassa kauemmin kuin kuningatar Elisabet. He ovat ranskalainen Ludvig XIV, joka oli kuningas hieman yli 72 vuotta vuosina 1643–1715, Thaimaan kuningas Rama IX, joka oli hallinnut 70 vuotta ja 126 päivää kuollessaan vuonna 2016, sekä Liechtensteinin Juhana II, joka hallitsi 70 vuotta ja 91 päivää vuoteen 1929 asti.

Todella suosittu: Monarkian, kuningasperheen ja kuningatar Elisabetin kannatus on vaihdellut vuosien varrella. Mutta selvää on, että monet britit pitävät "Lilibetiä" yhdistävänä voimana ja tärkeänä symbolina. Statistan tuoreen kyselyn mukaan hänen alamaisistaan 61 prosenttia kannattaa tällä hetkellä monarkiaa, kun taas 24 prosenttia haluaa vaaleilla valitun hallitsijan.
Kuvat: Shutterstock
Julkaistu 28.04.2022