Kulttuuri

Hoitavatko naisjohtajat koronakriisiä paremmin kuin miehet?

Kuva: Maja Norrby

Mitä yhteistä on Uudella-Seelannilla, Serbialla, Taiwanilla ja Bangladeshilla ja toisaalta Suomella, Tanskalla ja Norjalla? Ne kaikki ovat selvinneet koronakriisin alkuvaiheista suhteellisen pienellä tartunnan saaneiden ja kuolonuhrien määrällä. Lisäksi niissä kaikissa hallitusta johtaa nainen.

Brittiläiset taloustieteen professorit Supriya Garikipati ja Uma Kambhampat ovat tutkineet, onko näillä asioilla yhteyttä. Tutkimuksen on julkaissut Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, WEF).

Pandemia on vasta alussa, eikä lopputuloksesta ole tietoa. Garikipati ja Kambhampat korostavat myös, että kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voi tehdä, koska vain 19 maassa on naisjohtaja. 174:ää maata johtaa mies. Silti näyttää selvältä, että naisten johtamat maat ovat selvinneet pandemiasta paljon muita paremmin.

Jotta tulokset olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia, tutkimuksessa tarkasteltiin keskenään naapurimaita, jotka ovat väestörakenteeltaan, kulttuuriltaan ja taloudeltaan samankaltaisia mutta joissa yhdessä oli johdossa nainen ja muissa mies. Tulos oli selvä. Riippumatta siitä, vertailtiinko kahta vai useampaa maata, naisten johtamissa maissa koronaan kuolleita on tähän asti ollut selvästi vähemmän kuin muissa.

Naiset ottavat talousriskejä ja viestivät ahkerasti

Tutkijat tulkitsevat tuloksia niin, että naiset ottavat vähemmän riskejä kuin miehet, kun on kyse ihmishengistä, mutta ovat valmiita ottamaan suurempia taloudellisia riskejä kuin miehet sulkemalla yhteiskunnan toimintoja varhaisemmassa vaiheessa.

Toinen selitys on tutkijoiden mukaan se, että naisjohtajat pitävät osallistamista ja viestintää tärkeämpinä johtajuuden ominaisuuksina kuin miehet. Kriisinhallinnassa on oleellista juuri onnistunut viestintä.

Tutkimuksessa nostetaan esiin muun muassa Uuden-Seelannin pääministerin Jacinda Ardernin tapa viestiä suoraan kansalaisille. Hän käytti avuksi esimerkiksi Facebook Live -lähetyksiä, joissa hän vastasi ihmisten kysymyksiin. Näin onnistuttiin luomaan yhteishenkeä ja tiedottamaan vallitsevasta tilanteesta.

Aiheesta saadaan varmasti lukea vielä monta tutkimusta tulevina vuosina.

Julkaistu 08.09.2020