Kestävä kehitys

Filantropia: Megatrendi, joka parantaa maailmaa

Hän ennusti sekä IT-kuplan että vuoden 2008 finanssikriisin. Menestynyt sijoittaja Jeremy Grantham, yksi bostonilaisen omaisuudenhoitoyhtiö GMO:n perustajista, on saanut maineen ihmisenä, joka on aina askeleen edellä muita. Juuri nyt hän ei ole huolissaan rahoitusmaailmasta, vaan maapallosta ja sen lämpenemisestä. Sen vuoksi hän lahjoittaa 98 prosenttia omaisuudestaan ilmastolle. Summa on noin sata miljoonaa euroa. Jeremy Grantham kertoo tanskalaisen Børsen-lehden haastattelussa:

– Tapaan usein monia muita superrikkaita, jotka kysyvät, mitä heidän pitäisi tehdä rahoillaan. Erityisesti nuorempi sukupolvi on kiinnostunut sijoittamisesta ympäristöön.

Jeremy Grantham väittää, että siirtymä ympäristöä säästävään tekniikkaan on suurin muutos sitten teollisen vallankumouksen. Hän ei kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, että nykyiset panostukset riittävät pysäyttämään ilmastonmuutoksen. Jeremy Granthamin mukaan tarvitaan enemmän tutkimusta ja uusia investointeja.

Nordea Private Bankingissä filantropiasta vastaava asiantuntija Ylva Schullström.

Nordea Private Bankingissä filantropiasta vastaava asiantuntija Ylva Schullström kertoo, että useimmat ihmiset ovat kautta aikojen olleet aidosti altruistisia ja että meillä on luontainen tarve auttaa muita ja tehdä asioita, jotka ovat sydäntämme lähellä. Hänen mielestään filantropian käsitettä  ei ehkä aina ymmärretä oikein.

– Se yhdistetään usein vain rahan lahjoittamiseen. Se voi kuitenkin olla paljon muutakin. Usein voi tuntua merkitykselliseltä lahjoittaa omaa aikaansa tai osaamistaan, antaa oma verkosto hyvään käyttöön tai osallistua jollakin muulla tavalla.

Onko kiinnostus hyväntekeväisyyttä kohtaan mielestäsi lisääntynyt viime aikoina? 

– Kuten kaikki pohjoismaalaiset varmaankin tietävät, meillä on yleisesti ottaen hyvin korkea elintaso, kun taas miljoonat ihmiset muualla maailmassa elävät hyvin vaatimattomissa oloissa ja ovat kiireellisen avun tarpeessa. Uutta on nykyinen entistä laajempi tietoisuus meneillään olevasta ilmastonmuutoksesta ja sen suorista ja epäsuorista vaikutuksista maapalloon ja yhteiskuntaamme. Yhä useampi alkaa kyseenalaistaa elämätapamme, ja osallistumishalukkuus sekä halu tehdä asian eteen enemmän ovat selvästi lisääntyneet. Monet ajattelevat myös, etteivät julkiset keinot riitä rahoituslähteiksi, vaan tämän päivän ja huomisen haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan yksityisiä hankkeita ja kansalaisyhteiskunnan panostusta.

Kuinka suureksi arvioit kiinnostuksen ympäristö- ja ilmastoalan hyväntekeväisyyttä kohtaan? 

– Kiinnostus on todella suurta. Kestävä kehitys, ilmasto ja ympäristökysymykset ovat maailmanlaajuinen megatrendi, joka lyö läpi kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, myös hyväntekeväisyydessä.

Jeremy Grantham väittää, että hyväntekeväisyydessä on nähtävissä trendi, jossa lahjoittajat ovat yhä nuorempia. Päteekö tämä myös täällä pohjolassa? 

– Uskon, että Granthamin näkemys on oikea – jos otetaan esimerkiksi jälleen ilmastokysymykset, on vain loogista, että se on tärkeämpää nuorelle sukupolvelle. Lisäksi yleinen tietoisuus asioista on lisääntynyt ja kestävä kehitys on kouluissakin jo oppiaineena. Jos tarkastellaan lahjoituksia hyväntekeväisyyteen, nuoret eivät tietenkään vielä siinä elämänvaiheessa pysty lahjoittamaan suuria summia, mutta moni osallistuu siitä huolimatta. Yksi nähtävissä oleva kehityssuunta on, että nuoret haluavat mieluummin tukea jotakin omaa hankettaan, kuin osallistua vakiintuneiden järjestöjen toimintaan.   

Julkaistu 25.05.2019