Talous

Euroopan moottori yskii

Nordean pääekonomisti Annika Winsth kertoo Saksan huolestuttavasta kehityksestä – ja siitä, miten se vaikuttaa Pohjoismaihin.

”Saksa, Euroopan moottori, yskähtelee huolestuttavasti. Dieselskandaalit ovat vaikuttaneet valtavasti autoteollisuuteen, joka on pitkään ollut Saksan talouden selkäranka. Nyt näyttää siltä, että muu talous ei pysty enää ylläpitämään tasapainoa ja taantuman riski on todellinen, sillä myös muilla sektoreilla menee huonosti.

Mikään muu Euroopan maa ei ole yhtä riippuvainen autoteollisuudestaan kuin Saksa. Alihankkijayrityksiä on paljon, ja vielä useampi yritys tarjoaa autoalalle erilaisia palveluita kuljetuksesta siivoukseen. 

Dieselskandaalit ovat siis todella kova isku taloudelle. On myös muistettava, että koko autoteollisuus on kohdannut merkittävän rakenteellisen muutoksen, kun fossiiliset polttoaineet halutaan asteittain korvata uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Kaiken lisäksi presidentti Trump uhkaa asettaa tulleja Euroopasta tuoduille tuotteille. Jos näin käy, on vaarana, että eniten kärsii nimenomaan autoteollisuus.

Annika Winsth

Tärkein asia juuri nyt: Kestävä kehitys.

Salainen taito: Huonekalu- ja puutyömaalaus – asuu 1920-luvulla rakennetussa talossa.

Harrastukset: Perheen ja koiran lisäksi puutarha ja luonnossa liikkuminen.

Myös muut Saksan talouden osa-alueet näyttävät nyt heikentyvän. Tärkeimmät indikaattorit ovat teollisuudesta riippumatta selvästi laskusuunnassa. Saksan taloudellinen indikaattori IFO paljastaa jyrkän talouslaskun, sillä indeksi on nyt samalla tasolla kuin vuoden 2009 lopulla. Jopa rakennusteollisuus näyttää heikentyneen. Vieläkin merkittävämpää on, että palvelualan IFO-osa-indeksi on ollut rahoituskriisin jälkimainingeista asti alimmalla tasolla. Sillä on vaikutuksia sekä kasvuun että työmarkkinoihin. Työttömyys on lisääntynyt, ja sen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Palkkojen nousu on alhaisinta kymmeneen vuoteen. Se vaikuttaa kuluttajiin sekä taloudellisesti että luottamuksena talouden kehitykseen. Tällaisessa tilanteessa on selvä riski, että kuluttajat muuttuvat varovaisemmiksi ja pitävät kukkaron nyörit tiukemmassa.

Euroopan keskuspankki EKP on luvannut lisäapua, mutta rahapolitiikan keinovalikoima on jo laajasti käytössä, ja uusia vaihtoehtoja on vähän. Jäljelle jää finanssipolitiikka, ja yhtenä arvauksena ovat poliitikkojen lupaamat talouden tukipaketit. Toistaiseksi johtavat puolueet ovat kuitenkin sopineet noudattavansa nykyisiä budjettiraameja, ja näin ollen finanssipoliittisten keinojen käyttömahdollisuudet ovat rajalliset. Jos kehitys muuttuu selvästi huonommaksi, veikkaan, että poliitikot muuttavat mieltään.

Kaikki Pohjoismaat käyvät kauppaa Saksan kanssa ja ovat siten riippuvaisia Saksan talouden kehityksestä. Maiden välillä on kuitenkin eroja: Norja on öljyteollisuutensa takia vähemmän riippuvainen Saksasta kuin muut. Suomelle vientiteollisuus on merkittävää ja tuotantopanos keskeisessä asemassa, ja siksi maa on riippuvaisempi Saksasta. Tanskalle Saksa on naapurimaa ja siten erittäin tärkeä.

Euroopan hyvinvointi edellyttää tarmokasta ja vahvaa Saksaa. On erityisen ikävää, että Saksa heikkenee aikana, jolloin maailmanlaajuiset poliittiset jännitteet ovat huomattavat. On paljon vaikeampaa astua esiin, vastustaa ja ottaa kantaa, kun itse on kanveesissa. On olemassa suuri riski, että tässä tilanteessa Saksa ei välitä muusta kuin omiin intresseihinsä keskittymisestä.”

Julkaistu 23.09.2019