Henkilökuvia

Elinikäisen kehittymisen airut

Vanhetessaan ihminen oppii katsomaan asioita eri näkökulmista ja hän pystyy kantamaan vastuuta entistä paremmin. Miten tätä tulisi hyödyntää? Robert Kegan, entinen Harvardin yliopiston aikuiskasvatuksen professori, tietää, mitä yritysten ja organisaatioiden pitäisi tehdä.

Aikuiskasvatuksen professuurista eläkkeelle jäänyt Robert Kegan uskoo, että ihmisen kehityksessä on viisi vaihetta.

Kun Robert Kegan oli 22-vuotias, hänet kutsuttiin armeijaan. Oli vuosi 1968, ja USA kävi sotaa Vietnamissa. Myös Kegan oli määrätty sinne.

Sotaan lähteminen oli kuitenkin Keganin arvojen vastaista. Monet sanoivat, että sota tarvitaan kommunismin kukistamiseksi, mutta Kegania väitteet eivät vakuuttaneet.

Kegan onnistui välttämään asepalveluksen.Sittemmin hän loi uran psykologina ja tutki, mitä aikuisissa tapahtuu, kun he kieltäytyvät kulkemasta joukon mukana. Mitä tapahtuu ihmisille, jotka valitsevat mieluummin oman tiensä ja tekevät sitä, mikä luo elämään merkitystä?

Johtajien on opittava poistumaan mukavuusalueeltaan ja kehittämään itseään. Tästä ajattelutavasta käytetään nimitystä ”growth mindset”.

Nykyisin Robert Kegan on aikuiskasvatuksen maailmantähti. Hän on jäänyt eläkkeelle työstään aikuiskasvatuksen professorina Harvardin yliopistossa, mutta kiertää edelleen maailmaa luennoijana ja konsulttina. Keganin sanoma on, että kun ihmiset voivat kehittyä, syntyy inhimillistä kasvua, organisaatio vahvistuu ja sen kulttuuria on vaikeaa kopioida.

Oppimisen puolestapuhuja

Henkilökohtainen kehitys ja kasvu ovat Keganin mukaan kuuma puheenaihe juuri nyt. Oppimisesta on tullut elinkeinoelämässä tärkeä termi. Yrityksissä ja organisaatioissa puhutaan myös paljon oppivasta organisaatiosta ja ”growth mindsetista” eli ajattelutavasta, joka mahdollistaa kykyjen ja osaamisen kasvun. Sen vastakohta on ”fixed mindset”-ajattelu, jonka mukaan kyvyt ja lahjakkuus ovat muuttumattomia.

– Miten joku voi vastustaa oppimista? Kegan kysyy, kun tapaamme Tukholmassa, jonne hänet on kutsuttu puhumaan. Hän ei jää odottamaan vastausta.

– Pian suurin osa työvoimastamme on millenniaaleja, jotka hakevat työstä muutakin kuin palkkaa. He etsivät merkityksellisyyttä ja henkilökohtaista kehitystä. Heidän sukupolvensa ei tee eroa koulun ja työn välillä. He haluavat töissä samanlaista oppimisen tuottamaa tyydytystä ja samanlaisen hyvän oppimisympäristön kuin koulussa, Kegan sanoo.

”Oppiminen on intiimi prosessi. Sen pitää lähteä siitä, että ihminen tunnustaa puutteensa. Kun ihminen asettuu oppijan asemaan, hän paljastaa, että on asioita, joita ei tiedä.”

Johtamiselle uusia vaatimuksia

Jos organisaatio haluaa kehittyä, sen pitää Keganin mielestä ratkaista, miten se vastaa työntekijöidensä kasvavaan merkityksellisyyden ja sitä kautta myös oppimisen tarpeeseen.

Tämä asettaa vaatimuksia johtajille. Heidänkin pitää ottaa vastuu omasta kehittymisestään. Se vaatii rohkeutta.

– Oppiminen on hyvin intiimiä ja alkaa siitä, että ihminen tunnustaa puutteensa. Kun ihminen asettuu oppijan asemaan, hän paljastaa, että on asioita, joita hän ei tiedä. On olemassa alue, jolla hän ei ole tarpeeksi hyvä.

Sen sijaan harvassa organisaatiossa voi loistaa osaamattomuudellaan tai tietämättömyydellään. Useimmista on myös ikävää kokea, että ei osaa tai tiedä tarpeeksi, Kegan sanoo.

Juuri ennen tapaamistamme Kegan on keskustellut erään ruotsalaisen yritysjohtajan kanssa. Kegan käyttää häntä esimerkkinä siitä, millainen johtaja on ”growth leader”.

Robert Kegan piti oman päänsä ja kieltäytyi aseista. Nykyään hän kiertää maailmaa puhumassa siitä, miten yritykset ja organisaatiot voivat kehittää omaa kulttuuriaan oppimalla.

– Hänessä on uteliaisuutta ja kiinnostuneisuutta, joka suuntautuu sekä sisään- että ulospäin. Hän nauttii omasta kasvustaan ja kehittymisestään ja välittää tunteen mielellään myös muille. Siihen tarvitaan rohkeutta, ja häneltä sitä löytyy paljon, Kegan sanoo.

Oppiminen kehittyy läpi elämän

Ihmisen kyky oppia kehittyy myös aikuisena. Keganin mukaan ihmisen kehityksessä on viisi vaihetta. Niistä kehittyneimmille on ominaista empatia ja kyky pohtia omia ajatuksiaan ja tunteitaan sen sijaan, että hakisi hyväksyntää ryhmältä.

Kehittymisen tiellä on kuitenkin myös esteitä. Mitä monimutkaisempia kysymyksiä ihmisen pitää pohtia, sitä rasittavampaa se on.

– Usein osaavat ihmiset – siis juuri he, jotka ovat nousseet johtotehtäviin – etsivät itselleen oman kolon ja linnoittautuvat sinne osaamisensa taakse. Mitä korkeammalla organisaatiossa ihminen on, sitä kauemmas hän joutuu oppijan asemasta. Silloin hän toimii vain omalla osaamisalueellaan. Vaikka hänen osaamisessaan olisi puutteita, hän voi välttyä niiden kuulemiselta. Se on normaalia, Kegan sanoo.

Robottien ja digitalisaation aikakaudella ihmisten on opittava paremmiksi ihmisiksi.

– Koneet ovat tekniikassa ihmistä parempia. Siksi työpaikoilla koneet ottavat yhä enemmän hoitaakseen teknisiä tehtäviä. Ihmisten taas täytyy olla vähemmän koneita ja enemmän ihmisiä. Oppimisen kulttuuri auttaa kehittämään ihmisosaamista.

Teksti: Fredrik Emdén Kuvat: Webb Chappell

Julkaistu 26.02.2020