Kestävä kehitys

Elämää katastrofin jälkeen

Oops! Please enable marketing cookies to view content like this from Nordea

Tammikuun 25. päivänä katastrofi iski pieneen Brumadinhon kaupunkiin Brasiliassa, kun kaivosjätti Valen pato murtui lähellä sijaitsevalla rautamalmikaivoksella. Veden, kemikaalien ja rautaoksidien ryöppy pyyhkäisi mutaisena hyökyaaltona alueen yli, tappaen yli 300 ihmistä ja tehden suurista maa-alueista käyttökelvottomia. 

Neljä vuotta aiemmin Samarcossa oli tapahtunut samanlainen katastrofi, kun niin ikään kaivosyhtiö Valen omistama pato sortui. Tuolloin 19 ihmistä kuoli, ja tuhannet jäivät ilman juomavettä. 

Karim Sayyad

• Nordean vastuullisen sijoittamisen tiimin vanhempi analyytikko. Analysoi yrityksiä ja toimialoja ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hallintotavan näkökulmasta. Vastaa vuoropuheluista, joiden pyrkimyksenä on kehittää Nordean rahastojen sijoituskohteena olevien yritysten toimintaa yritysvastuuasioissa.

• Työskennellyt Nordeassa vuodesta 2012 lähtien.

• Syntynyt ja kasvanut Tukholmassa. Maisterin tutkinto rahoituksesta, kandidaatin tutkinto taloustieteistä. Opiskellut kestävää rahoitusta Oxfordin yliopistossa.

• Kirjoittanut kirjan Guld och gröna skogar: Investera klimatsmart och bli rik Sasja Beslikin kanssa. Kirjoittajat osoittavat teoksessaan, miten voi sijoittaa tuottavasti ja samalla vaikuttaa siihen, että maailma muuttuu kestävämpään suuntaan.

Karim Sayyad, analyytikko Nordean vastuullisen sijoittamisen tiimistä, matkusti kuvausryhmän kanssa Brumadinhoon. Hän halusi nähdä paikan päällä, mitä oli tapahtunut ja keskustella muun muassa Valen johdon kanssa selvittääkseen, miten Nordea toimisi tulevaisuudessa sijoittaessaan yritykseen.

Millaista oli tavata Brumadinhon asukkaita?

– Onnettomuus on tragedia koko alueelle. Se vaikuttaa lähes kaikkiin asukkaisiin. Ne, jotka eivät itse loukkaantuneet tai menettäneet omaisuuttaan, tuntevat jonkun tai ovat sukua jollekulle, johon katastrofi tavalla tai toisella vaikutti. Kaupunki on myös taloudellisesti haavoittuvainen, mikä teki näiden ihmisten tapaamisesta vieläkin vaikeampaa.

Mikä oli sinulle voimakkain kokemus?

– Eräs nainen kertoi, että hänen viidennellä kuulla raskaana oleva tyttärensä oli yhä kadoksissa. Aioimme tavata myöhemmin pelastustyöntekijöitä, ja hän pyysi meitä vetoamaan heihin, ettei etsintöjä lopetettaisi. Siinä vaiheessa ei ollut toivoa löytää ketään elossa.

Miksi sinusta on tärkeää, että Nordea tekee kenttätyötä ja käy itse paikan päällä?

– Nordea on sitoutunut sijoittamaan vastuullisesti ja tukemaan kestävää kehitystä. Haluamme varmistaa, että yritykset, joihin olemme sijoittaneet, kantavat vastuunsa ympäristön, ihmisoikeuksien, työehtojen ja hyvän hallintotavan osalta. Se on vaikeaa ilman ensi käden tietoa. Tietenkin tapahtumista voi lukea raporteista ja uutisista, mutta jotta voi ymmärtää, mistä todella on kyse ja miten kannattaa toimia, on tehtävä omakohtaista tutkimusta ja keskusteltava ihmisten kanssa paikan päällä. Eikä vain yrityksen edustajien kanssa, vaan alueella asuvien ihmisten, viranomaisten ja erilaisten organisaatioiden kanssa.

Millaista oli tavata Valen johtoa? Olivatko he avoimia?

– Kyllä olivat, ja he ymmärsivät myös, ettei tapahtunutta ei voi hyväksyä – etenkin, kun tämä oli toinen samanlainen onnettomuus lyhyen ajan sisällä. Tärkeintä on, mitä he tekevät asialle ja kuinka nopeasti he toimivat.

Ymmärsivätkö he vaatimuksenne ja toiveenne?

– Meidän mielestämme he kuuntelivat meitä ja laajempaa sijoittajakollektiivia. Tämänhetkiset toimenpiteet olisi pitänyt toteuttaa vuosia sitten. On kuitenkin hyvä, että yhtiö on lisännyt turvatoimia ja alkanut nopeammin purkaa koko maasta patoja, joissa on sama rakenne kuin Brumadinhon padolla.

Olisiko onnettomuus voitu jotenkin ennustaa tai estää?

– Tämän patotyypin suuret riskit ovat olleet tiedossa. Parhaillaan selvitetään, kuinka huolimattomasti yrityksessä on suhtauduttu turvallisuuteen. On selvää, että yritys ei ole tehnyt riittävästi ensimmäisen, Samarcossa tapahtuneen katastrofin jälkeen.

Mitä Nordea on tehnyt Vale-sijoituksille onnettomuuden jälkeen?

– Nordea asetti yrityksen osakkeille ostokiellon, joten esimerkiksi salkunhoitajat eivät ostaneet yhtiön osakkeita enää lisää. Näin saimme pienennettyä riskiä sekä aikaa hankkiaksemme lisätietoja ja analysoidaksemme tilannetta.

Matkustatko sinä tai kollegasi vielä takaisin Brumadinhoon?

– Tilanteen kehittyessä voi olla syytä käydä Brumadinhossa uudelleen. Keskustelemme aktiivisesti Valen kanssa ja sitoudumme jatkossakin edistämään myönteistä muutosta – ei ainoastaan Valen, vaan koko kaivosteollisuuden kannalta.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Teksti: Mårten Niléhn

Julkaistu 01.12.2019