Henkilökuvia

Ekonomisti odottaa nopeaa nousua

Juho Kostiainen tuli Nordeaan ekonomistiksi elokuussa 2020, toisen koronavirusaallon kynnyksellä. Vaikka rajoituksia jouduttiin syksyllä kiristämään, Suomen talous on toipunut kriisistä yllättävän hyvin. Kun rajoitukset lopulta puretaan, talouden kasvu voi Kostiaisen mukaan olla nopeaa.

Juho Kostiainen
Ekonomisti Juho Kostiainen ennustaa, että rakentamisessa ja investoinneissa kasvu alkaa jo alkuvuonna. Palvelualoilla toipuminen vaatii kuitenkin sen, että virustilanne helpottaa ja rajoitukset poistuvat.

Juho Kostiainen aloitti tänäkin aamuna työt siirtymällä aamukahvilta keittiöstä oman työpöytänsä ääreen. Työmatkaa kertyi noin kymmenen metriä.

Vuosi 2020 oli monessa mielessä historiallinen, eikä vähiten siksi, että lähes 60 prosenttia suomalaisista siirtyi keväällä etätöihin. Luku oli Euroopan korkein.

– Moni on kysynyt, miltä tuntui vaihtaa työpaikkaa. Olen vastannut, että ihan tässä saman työpöydän ääressä istun kuin edellisenkin työnantajan palveluksessa, Kostiainen sanoo ja naurahtaa.

Juho Kostiainen tuli Nordeaan ekonomistiksi elokuussa 2020. Sitä ennen hän toimi neuvottelevana virkamiehenä valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolla. Nordeassa Kostiaisen rooliin kuuluvat Suomen talouden seuranta ja analysointi.

Juho Kostiainen

Juho Kostiainen

Koulutus: Valtiotieteiden maisteri, Helsingin yliopisto.

Ura: Aloitti ekonomistina Nordeassa elokuussa 2020. Toimi sitä ennen neuvottelevana virkamiehenä valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolla. On työskennellyt myös Suomen Pankissa sekä Euroopan Komissiossa, jossa hän hoiti Kreikan velkajärjestelyihin ja sopeutusohjelmaan liittyviä tehtäviä.

Perhe: Asuu kaksin avopuolison kanssa.

Harrastukset: Kestävyysurheilu, valmentaminen paikallisessa taekwondo-seurassa.

Yllättävä tieto: Kilpaili nuorempana taekwondossa maajoukkuetasolla.

Miksi halusit juuri Nordeaan töihin?

- Kaipasin uusia haasteita. Halusin oppia jotain uutta ja ajattelin, että pankkisektorilta voisi saada työhön uutta näkökulmaa ja virikettä.

Mikä sinua kiehtoo ekonomistin työssä?

- Tämä on monipuolista hommaa, jossa saa katsoa laaja-alaisesti yhteiskuntaa. Kaikki asiat liittyvät jollakin tavalla talouteen. Ekonomistin työssä katson yhteiskuntaa talouden silmälasien läpi, Kostiainen kuvailee.

Synkät pilvet väistyvät

Tilastokeskuksen mukaan Suomen kokonaistuotanto notkahti keväällä 2020 yli 6 prosenttia edellisvuodesta. Marraskuussa tuotanto oli enää 0,4 prosenttia alempana kuin vuotta aiemmin.

Kostiaisen mukaan Suomen talous on toipunut koronakriisistä yllättävän hyvin.

Keväällä tilanne oli heikko ja talous sukelsi, mutta ei ihan niin paljon kuin pelättiin. Vaikka rajoituksia jouduttiin syksyllä kiristämään, se ei näkynyt taloudessa enää niin voimakkaasti kuin keväällä.

Juho Kostiainen
Kostiainen uskoo, että talous nousee koronakriisistä nopeammin kuin esimerkiksi finanssikriisistä, jossa romahdus tuli talouden sisältä. Nyt uhka tuli talouden ulkopuolelta, jolloin toipuminen ei vaadi vastaavaa rakennemuutosta.

– Seuraamme Nordeassa joka viikko korttidataa, josta näkee reaaliaikaisesti, miten korttimaksaminen kehittyy eri toimialoilla. Sieltä näkyy, että monet palvelualat, kuten kulttuuri-, ravintola-, hotelli- ja liikenneala, ovat edelleen vaikeuksissa. Toisaalta kaupan puolella menee jo paljon paremmin.

Millaista talouskasvua odotat tälle vuodelle?

– Tämä riippuu tietenkin koronatilanteesta. Jos tauti pysyy keväällä kohtuullisesti hallinnassa ja olemme syksyyn mennessä rokottaneet ainakin riskiryhmät ja suurimman osan väestöstä, pääsemme ehkä kesän jälkeen palaamaan normaaliin. Se tarkoittaa, että nousu tulee tänä vuonna olemaan nopeaa.

– Kokonaisuutena talouskasvu tulee tänä vuonna olemaan kulutusvetoista, mutta myös vientisektorilla toipuminen näyttää jo lähteneen käyntiin. Ennusteemme on, että saavutamme taloudessa vuoden 2019 tason tämän vuoden lopulla.

Juho Kostiainen

Piristysruiske pankkitileillä

Kotitalouksien säästämisaste kasvoi vuonna 2020 Suomessa reippaasti. Vaikka osa joutui koronakriisissä lomautetuksi tai irtisanotuksi, suurimmalla osalla työt kuitenkin säilyivät. Samaan aikaan rahaa ei voinut kuluttaa tavalliseen tapaan.

Patoutunut kysyntä voikin antaa taloudelle kunnon piristysruiskeen, kun rajoitukset poistuvat.

– Osa on sijoittanut rahojaan, ja esimerkiksi asuntomarkkinoilla on ollut aika hyvä veto. Mutta kyllä rahaa makaa pankkitileilläkin. Varmasti se tulee purkautumaan tänä vuonna, kun ihmiset pääsevät taas matkustelemaan ja kuluttamaan, Kostiainen ennustaa.

Juho Kostiainen
Ekonomistin työssä Kostiaista kiehtoo työn monipuolisuus ja laaja-alaisuus. – Kaikki asiat liittyvät jollakin tavalla talouteen. Ekonomistin työssä katson yhteiskuntaa talouden silmälasien läpi, hän kuvailee.

Millaisia uhkia on näköpiirissä?

– Suurimmat uhkat liittyvät itse koronavirukseen: jos rokotteet eivät olekaan niin tehokkaita kuin on luvattu, tai jos väestössä alkaa leviä uusi variaatio viruksesta, johon rokotteet eivät tehoakaan heti.

– Yrityksiä on mennyt koronakriisissä nurin ja monet ovat joutuneet ottamaan velkaa tämän takia. Joillain toimialoilla on jouduttu irtisanomaan ihmisiä. Voi viedä jonkin aikaa, ennen kuin he löytävät uutta työtä, Kostiainen pohtii.

Suomi selvisi kriisistä hyvin

Suomen talous on pärjännyt koronakriisissä kansainvälisesti vertaillen hyvin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja monissa Euroopan maissa talouden pudotus oli viime vuonna paljon suurempi.

Juho Kostiainen

Mitkä ovat Suomen etuja koronakriisistä toipumisessa?

– Tautitilanne on saatu pidettyä meillä hyvin kurissa. Jos vertaa esimerkiksi Keski-Eurooppaan, tuotantolaitokset ja rakennustyömaat pysyivät täällä käynnissä myös keväällä 2020.

– Meillä rajoitukset ja talouden isku ovat koskeneet lähinnä palvelusektoria. Toisaalta Suomi on vientivetoinen ja teollisuusvaltainen tietotyötalous, joten meillä kasvokkain-palvelun osuus taloudesta on pienempi kuin monissa muissa maissa.

Miten koronakriisi on vaikuttanut omaan elämääsi?

– Onhan tämä ollut erikoinen aika vaihtaa työpaikkaa. On ollut haastavaa oppia tuntemaan isoa joukkoa ihmisiä, kun heitä ei juuri tapaa kasvokkain. Kaipaan arkista jutustelua käytävillä ja kahvihuoneessa. Sellaista ei tule niin harrastettua videopalavereissa, Kostiainen hymähtää.

Teksti: Virpi Ekholm Kuvat: Sakari Röyskö

Julkaistu 01.02.2021