Henkilökuvia

Aaltojen herra

Kaikki alkoi hyvin onnistuneista maakaupoista. Nyt entinen lentokapteeni Jan Skjoldhammer panostaa täysillä aaltoenergian kehittämiseen. Innovaatiolla on mahdollisuus mullistaa koko energia-ala.

Moottorit ja keksinnöt ovat aina kiinnostaneet Jan Skjoldhammeria. Carving-sukset hänellä oli jalassaan jo vuonna 1974.

Heti kättelyssä on selvää, että tässä on mies, joka rakastaa autoja. Tukholman pohjoisosassa sijaitsevan omakotitalon pihalle on parkkeerattu kaksi Jaguaria ja Mitsubishin urheiluauto.

– Ja tässä on minun leluni, sanoo Jan Skjoldhammer ja osoittaa tyytyväisen näköisenä McLarenin urheiluautoa.

Autotalli saattaa paljastaa omistajastaan paljon. Jan Skjoldhammerille moottorit, autot ja rakentaminen ovat olleet tärkeitä asioita koko elämän. Hän on syntyjään norjalainen, mutta asunut Ruotsissa jo kahden vuosikymmenen ajan. Skjoldhammer on omistanut moottoripyöriä, autoja ja veneitä, mutta ykkösenä ovat aina olleet lentokoneet. Hän työskenteli lentäjänä ja kapteenina 25 vuotta, joista 22 vuotta SAS:lla.

Jan Gard Skjoldhammer

Syntynyt: 23. joulukuuta 1959 Sandvikassa Oslon liepeillä.

Asuinpaikka: Stocksund Tukholman liepeillä.

Perhe: Lapset Andreas, 20, ja Isabel, 8.

Mitä tekee: Novige AB:n omistaja, toimitusjohtaja ja kehityspäällikkö. Yritys kehittää neljää erikokoista (tehot 500 kW:sta 7 MW:iin) Novi Ocean -aaltovoimalaa. Valmistus aloitetaan pienemmästä mallista.

Tausta: Norjan ilmavoimat, Wideroe, Scandinavian Airlines.

Skjoldhammerin elämäntarina on täynnä vauhtia ja moottorien jyrinää, mutta emme tapaa pelkästään niiden vuoksi. Skjoldhammerin kehittämä aaltovoimala Novi Ocean.

– Tulin monen muun lailla tietoiseksi ilmastokriisistä. On selvää, että vaikka aurinko- ja tuulivoiman kapasiteetti kasvaa, se ei riitä kattamaan kasvavaa energiantarvetta. Poltamme edelleen enemmän fossiilisia polttoaineita joka vuosi sen sijaan, että niiden käyttö vähenisi. Tuuli- ja aurinkoenergia eivät yksin riitä, Skjoldhammer kertoo

– Tämä ajatus ajoi minua eteenpäin, kun aloin kehittää vanhaa keksintöä. 10 000 työtuntia, 2 000 ostettua konsultointituntia ja kaksi maailmanlaajuista patenttia myöhemmin olemme lähellä onnistumista. Pian aloitamme testit meressä ja sitten alkaa tapahtua, hän jatkaa.

Novi Oceanin tekniikka toimii seuraavalla tavalla. Merenpinnan yläpuolella Novi Oceanista näkyy kelluva runko, joka näyttää hieman ponttonilta tai veden pinnalla olevalta sukellusveneeltä. Ohjausjärjestelmä varmistaa, että runko kohtaa aallot jatkuvasti pitkä kylki edellä ja kykenee siten ottamaan vastaan aaltojen energian mahdollisimman tehokkaasti.

Jos merenkäynti yltyy kovaksi, Novi Oceanin runko kääntyy niin, että lyhyt sivu eli kärki on kohti aaltoja. Siten se pystyy tuottamaan energiaa tasaisesti vuorokauden ympäri sääolosuhteista riippumatta. Tämä erottaa Novi Oceanin esimerkiksi tuuliturbiinista.

Aalto synnyttää yhtä paljon energiaa sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Siksi Novi Oceanin alapuolella on hydrauliikkasylinteri, joka pumppaa merenpohjaan kiinnittyvän mäntärakenteen avulla vettä vertikaalisella liikkeellä turbiiniin kovalla paineella. Ideana korkeuserojen luoman paineen hyödyntäminen on vanha, mutta tässä rakenne toimii käänteisenä vesivoimalana.

Jan Skjoldhammer on norjalainen, mutta loi omaisuutensa maakaupoilla Tukholman liepeillä. Kuvassa hän poseeraa aaltoenergialaitteen pienemmän prototyypin, Novi Oceanin kanssa.

Muutkin ovat yrittäneet rakentaa aaltovoimaloita. Niiden ongelma on Skjoldhammerin mukaan yleensä se, että ne ovat liian raskaita, hauraita, monimutkaisia tai kalliita valmistaa. Ja niiden energiatehokkuus ei ole riittävä.

– Kun aloitin suunnittelutyön, päätin, että tavoitteena on luoda laite, joka on kevyempi, vahvempi, yksinkertaisempi ja halvempi kuin muut, mutta tuottaa enemmän energiaa. Uskon, että suurin etumme on sylinterirakenne ja turbiinin perusperiaate, joka on havaittu hyväksi ratkaisuksi jo 200 vuotta sitten.

– Novi Ocean on lähellä rantaa, yhden ja viiden kilometrin välillä, mutta se hädin tuskin näkyy eikä häiritse ketään. Merituulivoimala 50 kilometrin päässä rannasta taas pilaa maiseman, ja jos verrataan rakennuskustannuksia, pelkkä kaapeloinnin pituus vaikuttaa kustannuksiin paljon. En missään nimessä halua syrjäyttää merituulivoimaa, päinvastoin. Mutta markkinat ovat 500 miljardin arvoiset, joten mukaan mahtuu.

Mutta miten lentokapteeni voi rakentaa aaltovoimalan? Skjoldhammer kertoo kaiken alkaneen sattumasta noin parikymmentä vuotta sitten. Hän oli aloittanut lentäjänä SAS:lla, muuttanut Tukholmaan ja saanut ensimmäisen lapsensa. Sitten hän osti 42 hehtaaria maata alueelta, jota kutsutaan nykyään Sigtuna Stadsängariksi. Monien vaiheiden jälkeen hän myi maa-alueen NCC:lle asuntojen rakentamista varten 15-kertaisella voitolla.

Tähän asti Jan Skjoldhammer on itse rahoittanut aaltoenergialaiteensa Novi Oceanin kehittämisen, mutta aikoo pian ottaa mukaan muitakin sijoittajia.

Mitä sellaisten kauppojen jälkeen pitäisi tehdä? Lentäminen on tietysti jännittävää, ja ammatin etuihin kuuluvat mukavat kollegat ja tasaiset tulot. Mutta pysyäkö samassa ammatissa eläkkeeseen asti, kun olisi mahdollista lähteä muuttamaan maailmaa? Nyt tiedämme, kumman vaihtoehdon Skjoldhammer valitsi.

– Olen aina ollut kiinnostunut ympäristöstä ja keksimisestä. Kun olin 15–19-vuotias, ostin, kunnostin ja myin moottoripyöriä ja autoja. Noilta vuosilta kertyi osaamista tekniikasta ja liiketoiminnasta sekä hiukan rahaa pankkiin. Myöhemmin rakensin oman ratakilpa-auton. Tämä saattaa kuulostaa erikoiselta, mutta kun laskettelin nuorena, tajusin suksien olevan hullusti suunnitellut. Joten piirsin carving-sukset vuonna 1974. Kehitin myös hybridiauton, en sähköllä toimivaa, vaan sellaisen, joka hyödyntää jarruista kertyvää paineilmaa. Englantilaiset bussit käyttävät samaa ratkaisua nykyään, mutta minulle oli se selvää jo vuonna 1976.

– Aaltovoimalan suunnitteluun minulle on ollut eniten apua purjehduksesta ja riippuliitämisestä mutta ennen kaikkea kaikesta, mitä olen nähnyt ja oppinut lentäjänä.

Hän lisää, ettei ole koskaan kokenut mitään, mikä tulisi lähellekään hänen intohimoprojektiaan Novi Oceania.

– Nyt minulla on todella mahdollisuus muuttaa asioita, hän sanoo. Monet osaavat lentää lentokonetta, mutta nyt teen todella jotain, mitä moni ei osaa.

Milloin aaltovoimala sitten on valmis keinumaan aalloissa ja tuottaa puhdasta sähköä maalle? Jos kaikki sujuu niin kuin Novi Oceanin taustavoimat – joukko koko- ja osa-aikaisesti työskenteleviä insinöörejä, teollisia muotoilijoita sekä teknillisen korkeakoulun opiskelijoita ja opettajia – uskovat ja toivovat, rakennustyöt voidaan testien ja muotoilun viimeistelyn jälkeen käynnistää alkuvuodesta 2021. Mereen päästäisiin vuonna 2022.

Rakennustyö ei kuitenkaan ole ilmaista.

Novi Ocean kykenee tuottamaan energiaa säästä riippumatta. Verrattuna muihin aaltoenergialaitteisiin se voi myös sijaita suhteellisen lähellä rantaa.

– Omistan tällä hetkellä yksin koko yrityksen osakepääoman. Emme tarvitse ulkopuolista rahoitusta ensi vuonna, mutta jos joku on halukas vauhdittamaan kehitystä ja pääsemme siten nopeammin tuotantovaiheeseen, otamme heidät ilolla vastaan. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus, ja jos kaikki sujuu kuten uskon, tästä tulee ennennäkemätöntä tykitystä.

Hyvästelen Skjoldhammerin hänen autokokoelmansa keskellä. Autot kiiltelevät punaisina, oransseina ja sinisinä.

– Rakastan moottorin käynnistymisen ääntä, hän sanoo. Se ei oikein sovi kuvaan, onhan kyse fossiilisista polttoaineista. Mutta Novi Oceanin ansiosta pystyn hyvittämään kaiken vuoden aikana polttamani bensiinin. Moninkertaisesti.

Teksti: Niklas Wahllöf Kuvat: Peter Cederling

Julkaistu 09.01.2020