Talous

7 kysymystä metsärahaston salkunhoitajalle

Dasos Capitalin salkunhoitaja Tapani Pahkasalo vastaa Nordea Private Bankingin asiakkaiden kysymyksiin uudesta metsärahastosta.

Metsä

Nordean asiakkaat ovat voineet maaliskuusta lähtien sijoittaa hyvin hajautettuun ja ammattimaisesti hoidettuun eurooppalaiseen metsään rahaston kautta. Tämän tekee mahdolliseksi yhteistyö Euroopan suurimman metsärahastotalo Dasos Capitalin kanssa.

Dasos Capitalin osakas ja metsänhoidon ammattilainen Tapani Pahkasalo esitteli uutta Dasos Kestävä Metsä III -rahastoa vaihtoehtoisia sijoituskohteita käsittelevässä Private Banking -webinaarissa toukokuussa. Rahasto on herättänyt paljon kiinnostusta, joten pyysimme Tapania vielä vastaamaan muutamaan kysymykseen.

Tapani Pahkasalo

Tapani Pahkasalolla on laaja kansainvälinen kokemus metsätalouden ja metsäteollisuuden investoinneista sekä Euroopasta että kehittyviltä markkinoilta. Hänellä on metsäekonomian maisterintutkinto Helsingin yliopistosta.

1. Kuka omistaa ja hoitaa rahaston metsät?

Metsät ovat paikallisten yhtiöiden omistuksessa, ja rahasto – eli rahaston osuudenomistajat yhdessä – omistaa nämä yhtiöt. Rahaston salkunhoitotiimi vastaa paikallisyhtiöiden päätöksenteosta ja hallinnosta. Metsänhoitotyöt ovat paikallisten metsäpalveluyrittäjien hoidossa, ja heidät valitaan sopimuskumppaneiksi kilpailuttamalla.

2. Kuinka suuri osuus rahaston metsistä on Suomessa?

Rahaston tavoitteena on koota hyvin hajautettu eurooppalainen metsäsalkku, jonka sijoituskohteet sijaitsevat useassa eri maassa. Metsät koostuvat eri puulajeista ja ikäluokista, ja yhtiöt tuottavat puuta ja palveluita osin eri lopputuotemarkkinoille. Vähintään 80 prosenttia rahaston varoista sijoitetaan Eurooppaan, ja tällä hetkellä yli puolet sijoituksista on tehty Suomen ulkopuolelle.

3. Miten metsäsijoituksia voi hajauttaa?

Metsistä saadaan monenlaisia tuotteita ja palveluita, ei siis pelkästään raaka-ainetta metsäteollisuuden käyttöön. Esimerkiksi uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, tuottamiseen tarvitaan laajoja asumattomia maa-alueita. Metsät soveltuvat siihen mainiosti, etenkin jos tällainen maan vuokraamisesta saatava vaihtoehtoinen tulonlähde ei estä puiden kasvua ja hyödyntämistä tulevaisuudessa.

Metsät koostuvat eri puulajeista, ja eri maissa ja alueilla on parhaan tuoton tarjoavat yhdistelmät.  Metsäsijoitusta hajautetaan myös sijoittamalla eri-ikäisiin metsiin. Ikääntyneemmän puuston kasvuvaiheen väistyessä kasvun realisointivaihe on välittömästi käsillä. Nuoret ikäluokat puolestaan tarjoavat merkittävää biologista kasvua ja ovat tulevaisuuden tulonlähde samalla kun niiden kehitystä voidaan edelleen ohjata metsänhoidolla markkinatrendejä vastaavaksi.  Metsäsijoitus tarjoaa myös usein optio-arvon tulevaisuuden tuotteisiin, jotka ovat nyt vasta kehitteillä. Hiili- ja monimuotoisuusmarkkina on vasta muotoutumassa, ja metsäsijoittaja voi hyötyä tästä tulovirrasta tulevaisuudessa. Uudet tuotteet ja markkinat kehittyvät eri rytmeissä, mutta näille markkinoille voi usein sijoittaa vain metsämaan kautta.

4. Miten laajasti metsien sertifiointi on hyväksytty?

Maailman metsistä on sertifioitu vain noin 11 prosenttia, ja Euroopassa noin 50 prosenttia. Eri lopputuotemarkkinoilla on kuitenkin enemmän kysyntää tietyille metsäsertifikaateille, ja tarjontatilanteesta riippuen sertifioidulle puulle voidaan maksaa hintalisää. Sertifiointi on myös dokumentointijärjestelmä, joka ehkäisee väärinkäytöksiä ja varmentaa kestävyyden. Rahasto sijoittaa vain metsiin, jotka on jo sertifioitu tai voidaan sertifioida.

5. Mitä ”kestävä” tarkoittaa tässä rahastossa?

Kestävä metsänhoito ottaa huomioon ympäristöllisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin näkökohtiin liittyvän kokonaisuuden tasapainoisesti. Välittömien taloudellisten näkökohtien rinnalle nousee esimerkiksi luonnon monimuotoisuus, joka on pohja tuottaville metsille ja kannattavalle metsätaloudelle. Monimuotoinen metsä on vähemmän herkkä luonnontuhoille ja siitä voidaan saada muutakin tuottoa kuin puunmyyntituloja. Myös työntekijöiden tasapuolinen kohtelu, turvalliset työolosuhteet ja lakien noudattaminen ovat osa kestävyyttä. Metsäsertifiointi osaltaan todentaa kestävän toiminnan. Sijoittamisen kannalta kestävä metsänhoito merkitsee myös hyvin hajautettua metsätaloutta, palvellen tasapainoisen tuoton tavoittelua.

6. Mitä tarkoittaa suomalaisen osuudenomistajan kannalta, jos rahastolla itsellään on muiden metsärahastojen kautta sijoituksia?

Sijoittaessaan Dasos Kestävä Metsä ja Puu III -rahastoon Nordea Private Bankingin asiakas on osuudenomistaja suomalaisessa rahastossa, jonka toimintaa Finanssivalvonta valvoo. Dasos Kestävä Metsä ja Puu III puolestaan voi puolestaan sijoittaa toiseen rahastoon, jonka kautta se omistaa metsiä ja saa osuutensa niiden tuotosta. Rahastosijoituksilla voidaan parantaa rahaston likviditeettiä ja mahdollistetaan laajempi hajauttaminen. Mahdolliset sijoitukset tehdään huolellisen selvitysprosessin jälkeen ja tunnettujen rahastojen kautta. 

7. Onko tulevaisuudessa jotain tavoitetta pyhittää osa metsistä ikuisiksi hiilinieluiksi ja huvimetsiksi?

Kyllä, rahasto suojelee pysyvästi tietyn osan metsistä – tämä tulee ajankohtaiseksi myös edellä mainitun hajauttamisfilosofian kautta, jota toteutetaan systemaattisesti. Suoja-alueet ja suojelu saattavat liittyä esimerkiksi metsäsertifioinnin vaatimuksiin tai mahdolliseen hiilikauppaan. Tämä vaihtelee yhtiö- ja maakohtaisesti. Suojelutoiminnan tarkoituksena on viime kädessä parantaa rahaston tuottoa ja edistää luonnon monimuotoisuutta.  

Jos haluat kuulla lisää uudesta metsärahastosta, oma sijoitusjohtajasi auttaa sinua mielellään.

Dasos Kestävä Metsä ja Puu III

  • Suomeen rekisteröity erikoissijoitusrahasto
  • Pyrkii luomaan hyvin hajautetun (maantiede, kasvupaikkatyypit, ikäluokkarakenne, puulaji, puun loppukäyttö), pääasiassa Eurooppaan sijoittuvan metsäportfolion, joka harjoittaa kestävää ja vastuullista metsätaloutta sertifioiduissa metsissä.
  • Rahasto noudattaa pääomasijoitusstrategiaa ja kehittää ammattimaisesti ja vastuullisesti metsää omistavia ja hoitavia metsätalousyhtiöitä, joilla on omat, räätälöidyt arvonluontimallinsa.
  • Merkinnät maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Lunastukset kaksi kertaa vuodessa

Dasos Capital Oy

  • Vuonna 2005 perustettu, henkilöstön omistama riippumaton suomalainen yhtiö
  • Toimialansa johtava yritys Euroopassa, lukeutuu maailmanlaajuisesti suurimpiin metsäsijoittamisen varainhoitajiin
  • Arvonluontitapa perustuu pitkäjänteiseen vastuulliseen metsänhoitoon sekä metsän vastuullisuuden sertifiointiin, mikä lisää metsän arvonnousupotentiaalia.

Julkaistu 05.06.2021