Talous

3 sitkeää sijoitus­myyttiä – totta vai tarua?

Suomen on vallannut varsinainen sijoitusbuumi. Sen myötä sijoittamisesta käydään yhä enemmän keskustelua tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Nordean sijoitusstrategit ovat tunnistaneet kolme yleisintä ja sitkeintä sijoittamiseen liittyvää myyttiä, jotka toistuvat myös näissä keskusteluissa kerta toisensa perään. Pitävätkö ne paikkansa vai eivät?

Suomalaisten kiinnostus sijoittamista kohtaan on kasvanut viime vuosien aikana voimakkaasti. Lähes 80 prosenttia säästää tai sijoittaa varojaan, selviää Nordean alkukesällä teettämästä kyselystä.

Osakesäästäjien, Pörssisäätiön ja Viisas Raha -talouslehden keväällä teettämään Sijoitusbarometriin vastanneista 76 prosenttia kertoi kasvattaneensa pörssiosakesijoituksia ja 49 prosenttia rahastosijoituksia viimeisen puolen vuoden sisällä. Arvo-osuusjärjestelmää ylläpitävän Euroclearin mukaan heinäkuun lopussa noin 920 000 suomaisella kotitaloudella oli osakesijoituksia. Vuoden 2020 alussa määrä oli noin 825 000.

– Osakesijoittamisen suosio on kasvanut koronakriisin aikana, kun ihmisillä on ollut enemmän aikaa miettiä tulevaisuuttaan ja samaan aikaan rahaa on kertynyt tileille aiempaa vähäisemmän kulutuksen myötä. Lisäksi osakesäästämisen aloittamisesta on tullut entistä helpompaa, kun säästämisen voi aloittaa verkkopalvelun kautta. Näistä syistä uusien yksityissijoittajien määrä on kasvanut nopeasti, kertoo Nordean sijoitusstrategi Juha Kettinen.

Juha Kettinen

Sijoitusstrategi Juha Kettinen, Nordea Varallisuudenhoito.

Moni kaipaa lisää tietoa sijoittamisesta

Nordean kyselyn mukaan tärkein sijoituskriteeri suomalaisille on sijoituksen matala riski, ja eniten pelätään rahojen menettämistä. Varovaisuutta sijoittamisessa saattaa osaltaan selittää tiedon puute. Vain 41 prosenttia vastaajista koki, että heillä on riittävästi tietoa sijoittamisesta.

Sijoitusneuvoja haetaan etupäässä pankkien ja sijoituspalvelutarjoajien asiantuntijoilta sekä niiden digitaalisista kanavista, mutta myös tiedotusvälineistä. Sosiaalinen media on myös nostanut merkitystään. Siellä tavalliset ihmiset voivat näyttää omalla esimerkillään, että sijoittamisen ja säästämisen voi aloittaa kuka tahansa.

– Tiedotusvälineissä, kuten talousjulkaisuissa, keskitytään usein lyhyen aikavälin markkinatapahtumiin ja suosituksiin. Sosiaalisen median keskustelupalstoilla taas tiedon taso vaihtelee suuresti, Kettinen toteaa.

– Kuitenkin esimerkiksi lyhyen ja pitkän aikavälin sijoittaminen eroavat toisistaan monin tavoin. Tärkeää on tunnistaa omat tavoitteet ja mahdollisuudet, joiden varaan sijoituspolitiikan voi rakentaa.

Kolme sijoitusmyyttiä testissä

Nordea Varallisuudenhoidon sijoitusstrategit ovat tunnistaneet kolme yleisintä ja sitkeintä sijoittamiseen liittyvää myyttiä, jotka toistuvat sijoittajien ja medioiden keskusteluissa kerta toisensa perään.

Testatakseen miten hyvin sijoitusmyytit pitävät paikkaansa Nordean sijoitusstrategit analysoivat maailmanlaajuisten osakemarkkinoiden historiatietoa 50 vuoden ajalta.

Myytti 1: Aika on sijoittajan ystävä – TOTTA

”Aika tekee töitä sijoittajan puolesta. Mitä pitempään sijoitat, sitä paremmat ovat tuottomahdollisuutesi, vaikka markkinoilla olisikin ajoittain epävarmuutta ja kurssit laskisivat voimakkaasti.”

– Markkinoiden historiatiedon perusteella voidaan todeta, että näin todella on. Lyhyellä aikavälillä kurssivaihtelut ovat voineet olla rajuja, mutta jopa vuoden sijoitusajalla iso osa sijoittajista on ollut voiton puolella. Mitä pitempi sijoitusaika on, sitä todennäköisemmin sijoitus on voitollinen. Analyysimme mukaan tappiolle jääminen on ollut lähes mahdotonta yli 12 vuoden sijoitusajalla, kun sijoitukset on hajautettu kansainvälisille osakemarkkinoille. Kannattaa siis aloittaa ajoissa.

Myytti 2: Älä koskaan sijoita kaikkea kerralla – TARUA

”Isoa summaa ei koskaan pitäisi sijoittaa yhdellä kertaa, koska markkinat saattavat romahtaa heti sen jälkeen ja sijoituksesta tulee tappiollinen. Sen vuoksi sijoitus kannattaa jaksottaa pitemmälle aikavälille”.

– Moni pitää ajallista hajautusta tärkeänä. Ensimmäisestä myytistä kuitenkin opimme, että pitkällä sijoitusajalla ja hyvällä hajautuksella epäonnisinkin sijoittaja pääsee todennäköisimmin positiiviseen tuottoon. Analyysistamme selvisi myös, että kertasijoitus tuotti keskimäärin enemmän kuin sijoituksen ajallisesti hajauttanut. Tämä johtuu siitä, että ajallisessa hajautuksessa häviää kallisarvoista aikaa ja menettää tuottoa sijoittamattoman pääoman osalta.

– Ajallinen hajautus kuitenkin pienentää riskiä salkun äkkipudotukselta ja siksi suosittelemme kertasummallekin kohtuullista ajallista hajauttamista. Vuosia ei kannata kuitenkaan odottaa hajauttamisen nimissä. Tärkeää on myös löytää sijoittajan tavoitteisiin sopiva sijoitussalkun riskitaso eri omaisuuslajeja hyödyntäen.

Myytti 3: Odota kurssipudotusta – TARUA

”Kurssipudotusta kannattaa odottaa ja ajoittaa sijoitukset niihin. Kun ostaa osakkeita edulliseen hintaan, pääsee nauttimaan paremmista tuotoista.”

– Analyysimme osoitti, että kurssilaskujen odottaminen ei ole ollut tuottoisin sijoitustyyli. Kurssilaskua odottaessaan sijoittaja on poissa markkinoilta, jolloin osa tuotoista jää kertymättä. Osakemarkkinat ovat historiassa nousseet enemmän kuin laskeneet, ja niin ollen kurssipudotuksen tarjoaman ”alennusmyynnin” odottaminen voi tulla kalliiksi. Esimerkiksi 10 prosentin laskun odottaminen ei ole kannattavaa, jos markkinat nousevatkin odottaessa ensin 20 prosenttia.


Time Beats Timing


Julkaistu 31.08.2021